— Täytyy, — vastasi Julia, painaen kädellään sydäntään ja katse kohotettuna korkeuteen… Vasta silloin hän saavuttaisi sovituksen maailman ja Jumalan edessä.

2. Pehtoori

Eräänä iltapäivänä, neljätoista päivää Albert Kronin saapumisen jälkeen Gunilholmaan astui tämä erääseen linnamaisen herraskartanon komeaan huoneeseen.

Suurella leposohvalla, joka oli verhottu ruusullisella kankaalla sekä varustettu kullatulla selkänojalla, istui kolme henkilöä, nimittäin Gunilholman kreivi ja kreivitär ja Julia Palm.

Kuten jo kävi selville Julian kirjeestä Noran konttoristille, rakastivat alustalaiset suuresti tätä kreivillistä pariskuntaa, jollainen suhde yleensä ei ollut lainkaan epätavallinen vanhojen aatelisperheiden omistamilla maatiloilla. Voidaan mielihyvällä unohtaa heidän ankaran ylimyksellinen ja vanhoillinen ajatustapansa, kun muistetaan, miten inhimillisen hyvin he yleensä kohtelevat alustalaisiaan ja niitä, jotka ovat heistä riippuvaisia.

Gunilholman kreivillinen pariskunta oli myös tunnettu korkealle kehittyneestä taiteentuntemuksestaan, mikä ominaisuus taas ei ollenkaan ole tavallinen rikkaiden ja ylhäisten ihmisten keskuudessa. Kartanon eli linnan muurien sisäpuolella oli kokoelma tunnettujen mestarien maalaamia tauluja, joiden lukua lisättiin joka vuosi ostamalla kotimaisia maalauksia, jolloin otettiin yhtä paljon huomioon taiteilijan aineellinen avustaminen kuin taideteoksien arvo. Kreivitär itse oli taitava piirustaja, ja linnan kauniiseen taidekokoelmaan kuuluikin useita hänen mustalla liidulla tekemiään piirroksia. Kreiviä taas kiitettiin hyvästä aististaan ja arvostelukyvystään kaunotaiteiden alalla, ja mikä oli parasta, hän todellakin omasi sen, mistä häntä ylistettiin.

Kreivin ja kreivittären talvisaikaan oleskellessa Tukholmassa oli Julia Palm päivittäinen vieras heidän kodissaan, eikä omaa tytärtä olisi voitu kohdella hellemmin ja rakkaammin kuin häntä. Kreivi ja kreivitär, joilla ei ollut lapsia, olivat monasti tarjonneet tuolle kauniille ja lahjakkaalle tytölle tyttären asemaa perheessä; mutta Julia Palm oli aina kieltäytynyt sitä vastaanottamasta, joko ylpeydestä tai rakkaudesta elämään, joka riippui hänen omasta kyvystään. Kuitenkin oli kreivi tehnyt nuoren taiteilijattaren kanssa sopimuksen, jonka mukaan viimemainittu sitoutui tarjoamaan hänelle kaikki valmistamansa maalaukset, joista rikas ostaja kunnioituksesta hänen taidettaan kohtaan maksoi sellaisen hinnan, että itse Rafael olisi sen johdosta joutunut epätoivoon. Muuten arveltiin yleisesti, että kreivi ja kreivitär olivat testamentissaan suurehkolla summalla muistaneet kauniin taiteilijattaren vastaista toimeentuloa ja onnea.

— Herra kreivi on suvainnut kutsua minua, — virkkoi Kron, kumartaessaan leposohvalla istujille.

— Olen, ystäväni, — vastasi kreivi. — Haluan teille ilmoittaa, että lähden ylihuomenna Tukholmaan, matkustaakseni sieltä Ranskaan, missä luultavasti tulen oleskelemaan puolitoista kuukautta… Samalla tahdon myös huomauttaa, että vaikka te vasta niin vähän aikaa olette hoitanut pehtoorintointa Gunilholmassa, minä kuitenkin olen teihin siksi tyytyväinen, että lähden matkaan vähääkään huolestumatta tilani menestyksestä poissaoloni aikana.

Albert kumarsi uudelleen kunnioittavasti.