Josefina. Niitäkin tulee säästää.
Sjövall. Ehkä pitäisi kutsua toisetkin naiset sisään.
Josefina. Ne ovat pitkästä ja rasittavasta matkastaan ihan uupuneina.
Sjövall. No, olkoon sitten! — Tilaa, hyvä herrasväki! (lukee vihosta; sill'aikaa järjestyvät näyttelijät juhlakulkuun). Näyttämönä on Vestan temppeli, oikealla jumalattaren kuva, vasemmalla ikkuna, josta täysi kuu paistaa. Vestan papit ja papittaret tulevat sisään parittain, käsissä palmun lehvät ja hunnut silmillä… "papittaret voivat käyttää samoja huntuja kuin Ristiretkeilijässä"… Kulkue lähtee liikkeelle… morsiuspari viimeisenä… nyt hyvä herrasväki, mars!
(Hyräilee jotain marssia; kulkue marssii parittain kerta näyttämön poikki ja ryhmittyvät sitten toiselle puolelle. Theodor ja Josefina kulkevat viimeisenä ja asettuvat vastakkaiselle puolelle näyttämöä).
Sjövall (lukee). Kun kulkue on seisahtunut, alkaa kuorolaulu… (laulun alku)… sitä ei tarvitse harjoittaa… Astolfo alkaa.
Theodor (deklameeraa)
"Oi Kunigunda! mi riemu täst' itää,
Kun morsianna saan sua rinnallain pitää!"
Sjövall. Seis! Se kyllä sujuu… me voimme hypätä Astolfon ja Kunigundan ylitse… Herra Grip, olkaa varoillanne… ylimmäinen pappi astuu esiin…
Grip. Mutta, herra tirehtööri, mitä pukua minä käytän ylimmäisenä pappina?