Sjövall. Mahdotonta!… hän luulee sinun olevan kaukana täältä.
Josefina. Olisi ollut paljoa parempi, jos Theodor olisi heti mennyt isänsä luo ja…
Sjövall. Ja että ukko olisi kieltänyt hänen esiintymästä… se siitä olisi seurannut ja me olisimme menettäneet täyden huoneen… Sinä olit oivallinen, tyttöseni!… Näitkös sitä viiksihuuli herraa, joka istui ensi penkillä, hän oli varmaankin joku diplomaatti…
Josefina (Pistää joukkoon). Diplomaatti Vimmerbyyssä — niin!
Sjövall. Tuokaa tänne Vestan alttari!
(Vahtimestari ja jotkut valkeisiin viittoihin puetut Näyttelijät kantavat esille huonosti maalatun alttarin ja asettavat sen näyttämön toiselle puolelle).
Vahtimestari (Tuo kultapaperisen kruunun).
Sjövall. Hyvä! (Tarkastelee kruunua). Mitä tämä on? Sanoinhan minä jo Falköpingissä että tämän kruunun pitää uudestaan kultauttaa.
Vahtimestari. Sellaista kultapaperia ei löytynyt koko kaupungissa.
Sjövall (Panee kruunun päähänsä). No, minä asetan parhaan puolen etupuoleksi ja varon etten käännä selkääni yleisölle… (kääntyy) mutta peijakas! missä Ölander on?