Ölander. Tällä Vimmerbyyn ravintoloitsijalla, jonka luona nyt olemme kortteeria, hänellä kyllä on neljä taloa kaupungissa ja neljä perunapeltoa sen ympäristössä, mutta hän kuuluu olevan ahne kuin susi, ja jos hän tullessamme olisi ollut kotona, olisimme varmaankin saanut jäädä kadulle asumaan. Minä pilkistin äsken kyökkiin… Siellä parhaillaan paistettiin makkaroita ja keitettiin puuroa, ah, niin mainiota maitopuuroa… Mutta samalla tulla tuoksahtaa emännöitsijä vastaani ja tiuskasee, että se ei ole komediantteja varten, niin justiin! — ja paiskaa oven kiinni ihan nokkani edessä.
Sjövall. Te olette paksu materialisti, Ölander.
Ölander. Olenko minä paksu? — sitä ei kukaan voi nähdä minusta. Ei, minä en kestä tätä elämää kauemmin, minä peruutan kontrahtini. Inhimillinen kyky ei riitä olemaan père noble kymmenen taalerin viikkopalkasta.
Sjövall. Te olette saaneet kahdeksan resettiä yhdessä vuodessa.
Ölander. Kahdeksan resettiä? niin… mutta yhtäkään niistä ei näytelty — yleisön puutteessa. Resettiä muka sellaisissa kaupungeissa kuin Skanör, Falsterbo, Hjo, Sköfde y.m., voiko niissä toivoakaan yleisöä. Minä näyttelen teille melkein ilmaiseksi!
Sjövall. Entäs kyytirahat, herra, kyytirahat!
Ölander. Kauniit kyytirahat! Ensi vuonna sain 3/4 hevosen kyydin, mutta te olette kiskonut siitä yhden neljänneksen pois, niin että nyt minun täytyy ajaa puolella hevosella… no, no, kulku onkin sen mukaan.
Sjövall. Piru olkoon teaatteritirehtöörinä!
Ölander. Ei siihen pirua tarvita… Hänettäkin teaatteri voi olla oiva helvetti.
Sjövall. Mutta kunnia, hyvä ihminen! Kunnia saada kuulua minun teaatteriseuraani! Tietääkö hän mitä Hjortberg sanoi, kun hän 10 vuotta sitten matkusti täältä Vimmerbyyn kautta ja näki minut Romeona? "Sjövall", sanoi hän, "te olette Ruotsin suurin näyttelijä", sanoi hän… "Ensin te, sitten minä", punastuen vastasin minä kainosti… Minä tarjosin hänelle engagementtiä teaatterissani… Tiedättekö mitä hän siihen vastasi?… "Sjövall", vastasi hän, "minä olen mieluummin ensimmäinen Tukholmassa kuin toinen Vimmerbyyssä", hän vastasi… (pateetillisesti.) Ah, Hjortberg, Talma, Shakespeare ja Molière, te täältä eronneet suuret henget, te loistatte nyt tähtien joukossa tuolla ylhäällä! Kuinkahan kauan Sjövall-ukon vielä täytyy luntustella täällä maan päällä!