"Ja kun minä uhkaan", jatkot rouva, "ilmaista kaikki teille, niin"…
"Noh?" kysyi Alm ahdistetuin sydämin.
"Niin näyttää se tosin koskevan häneen syvästi, sillä hän pitää teitä suuressa kunniassa", vastasi rouva Grå, "mutta"…
"Mutta?"
"Mutta minä en voita sillä mitään… Hän rupeaa vaan itkemään ja rukoilee minua, ett'en sanoisi mitään teille, luvaten suulla ja sydämellä, ett'ei hän enään tule antamaan syytä enempään murheesen."
"Eikö hän täytä lupauksiansa?"
"Ei, hän ei täytä niitä… Eilen"…
"Eilen, sanotte te!"
"Niin eileispuolipäivänä kello kaksitoista meni hän kaupungille minun tietämättäni, eikä tullut kotia ennenkuin kello oli lyönyt kolme jälestä puolen päivää."
"Missä oli hän silloin ollut?"