"Sain, hänen nimensä on Gustaf… minusta on Gustaf aina ollut niin kaunis nimi."
Alm'in mielestä kuului Fridolf kauniimmalta; mutta tällä kerralla ei ollutkaan kysymystä hänen mielipiteistänsä.
"Kaiketi sait sinä tietää hänen sukunimensäkin?" kysyi hän.
"Sitä en minä ole häneltä kysynyt."
"Mutta minun mielestäni olisi hänen pitänyt sanoman se itse."
"Ah, meillä oli niin paljon muuta juttuamista!"
"Mutta hänen ammattinsa, hänen säätynsä?"
"Hän on upseeri."
"Sanoiko hän sen?"
"Ei, vaan sen näin minä jo, kun ensi kerran hänet tapasin."