"Ja että hänen hartain toivonsa oli saada ainoastansa käyskennellä niissä paikoin, joissa hän tiesi minun olevan… että, vaikk'ei hän koskaan saisi puhuakaan kanssani, hän tuntisi itsensä onnelliseksi, kun hän vaan saisi nähdä minut."
"Ja hän sai nähdä sinut?"
"Niin, hän tuli aina sinne, missä minä olin."
"Ja hän sai jutellakin sinun kanssasi?"
"Kuinka olisin minä voinut kieltää häneltä sitä!"
"Ja tätä miestä ajattelet sinä nyt sekä varhain että myöhään?"
"Niin, minä ajattelen häntä paljon!"
"Sepä on liian aikaista, se… etköhän ole vielä liian nuori, Amanda!"
"Voidaanko koskaan olla liian nuori lempimään!" huudahti tyttö silmin, jotka tuikkivat kuin tähdet.
"Ei, yhtä vähän suin voidaan olla liian vanhakaan", myönsi kasvatusisä hiljaa itseksensä, vieden vaaleana kätensä otsallensa.