Alm tunsi kaksiteräisen miekan tunkevan rintaansa. Amanda oli siis hurmoksissansa lausunut tuon suloisen sanan "lempiä", mutta tämä sana oli kuolonisku Alm'in sydämelle.
"Eikö hän koskaan halunnut tietää, mitä sinun kasvatusvanhempasi ajattelisi niistä kohtaamisista, joita on teidän välillänne?"
"Hän pyysi, ett'en minä virkkaisi niistä kenellekään, koska"…
"Koska?"
"Koska minä silloin voisin viattomasti saada nuhteita, ja siihen ei hän tahtonut olla syypäänä."
"Mutta eikö tämän salaaminen sinun omasta mielestäsi ollut väärin?"
"Minä en muista mielipidettäni, mutta koska hän oli pyytänyt minua, niin"…
"Sinä lemmit häntä siis todellakin?" kysyi Alm tukahutetulla äänellä.
"Niin, minä lemmin häntä!" vastasi tyttö yhtä kirkkaalla äänellä kuin hänen silmäyksensäkin oli.
"Eikö hän ole koskaan sanonut, mikä tämän lemmen lopuksi on tuleva?"