"Sinä olet liiaksi suloinen… sinä olet enkeli, jolla ei ole vertaista!" sammalti presidentti, vieden hänen kätensä huulilleen tavalla, joka sopi salonkien keikarille.
"Ei, ei!" huudahti tyttö ja veti sen sijaan hänen kätensä huulilleen ja hän poltti tätä kättä suudelmillansa ja jäähdytti sitä kyyneleillänsä.
"Tässä, tässä on minun paikkani!" sanoi hän; "tässä on minun alttarini ja tässä tahdon minä uhrata ilokyyneleitäni!"
Presidentti näytti alussa vähän hämmästyneeltä tästä kiihkoisesta tunteellisuudesta ja hän alkoi peljätä, ett'ei kaikki ollut paikallansa tuon kauniin tytön päässä; mutta hulluus näin suloista laatua ei näyttänyt hänen silmissänsä laisinkaan peloittavalta.
"Ihana lapseni!" lausui hän siis, "sinä tuhlaat tykkänänsä suudelmasi minun arvottomalle kädelleni niin, ett'ei sinulla lopulta enään ole yhtään minun suuparkani varalle."
Tuskin oli hän tehnyt tämän järkevän muistutuksen, ennenkuin tuo kaunis tyttö laski käsivartensa hänen kaulallensa ja painoi suudelman toisensa perään hänen ohuville huulillensa.
Ihastuneena, hurmoksissansa, heitti presidentti silmäyksen vastapäätä seinällä riippuvaan kuvastimeen, josta hänelle sitte tuli vaikeaksi saada pois silmänsä.
Hänestä näytti, ikäänkuin olisi hopea hänen hivuksissansa muuttunut kullaksi ja että rypyt hänen viisikymmenvuotiaissa kasvoissansa katoisivat ja muuttuivat kiiltäväksi ihoksi. Hän oli tullut nuoreksi sen nuoruuden kautta, jota hän piti sylissänsä, ja kauniiksi sen kauneuden kautta, jonka sydän sykki hänen rintaansa vasten. Jos hänellä tällä hetkellä olisi ollut silmiä muunkin kuin itsensä varalta, olisi hän kuvastimessa huomannut jonkunlaisen yhtänäköisyyden omissansa ja tytön kasvoissa, joka ei vähäksi osaksi ollutkaan avullisina sen muutoksen vaikuttamiseen, jonka hänen kasvonsa nyt olivat saaneet.
"Kuinka minä olen ikävöinyt tätä hetkeä!" haaveili tyttö, joka ei näyttänytkään väsyvän tuon kadehdittavan presidentin suutelemiseen ja hyväilemiseen.
"Entä minä sitten?" vastasi tämä; "joll'en erehdy, on enemmän kuin kokonainen vuosi kulunut siitä, kun ensi kerran sinut nä'in."