"Minun mielestäni on sekä Edgar'illa että Asthon'illa oivalliset äänet", sanoi Alm, "ja he ansaitsisivat käsientaputusta."
"He ovat suuria hutiloita", selitti kauppias; "ovat velkaa Jumalalle ja koko maailmalle."
"Tuleekohan tuosta tappelua?" kysyi Amélie-mamselli; "kuinka sitä olisi hauskaa nähdä!… minä en tiedä mitäkään hauskempata, kuin koska näyttämöllä tapellaan."
"Ei, minä olen kuullut sanottavan, että he murhaavat itsensä", ilmoitti ystävätär.
"Sitten on ristiretkeilijät ja Johanna Montfaucon parempi!" lausui
Amélie.
Nyt täyttyi näyttämö sekä miehistä että naisista, jotka kokoontuivat joka haaralta ja kertoivat samaa köörilaulua, jolla näytös aljetaan. Köörilaulun keskeyttää eräs protestanttilainen pappi, Raimond, joka tulee äkkiä näyttämölle.
Raimond.
"Tuskin oil Lucia ja loordi huoneessansa,
Kun hänet morsian toivottomuudessansa
Haavoitti puukollaan, mi sieltä löydettiin,
Ja tyyten kuolleeksi siell' loordi huomattiin."
"Hyvin! uudestaan!" huusi kauppias.
Tähän yhtyivät useat äänet ja kädet.