"Noh, mitä aijotte te siis tehdä, herra Alm?"
"Minä olen tehnyt päätökseni… minä aijon uskoa hänen kasvatuksensa teille, rouvaseni!"
"Minulleko!… mutta kuka tulee kustantamaan sen, sillä te huomaatte kait, että…"
"Minä olen huomannut, että… hän tulee olemaan täysioppilas, samoilla ehdoilla kuin ne toisetkin."
"Ja kaiken tämän teidänkö kustannuksellanne, herra Alm?"
"Niin, minun kustannuksellani."
"Mutta sihteeri-hyväni, teidänkö varoillanne, jotka…"
"Jotka eivät varoja olekaan, tahdotte kait sanoa… mutta te unohdatte, että minä saan palkkaa."
"Neljä sataa riksiä", lausui rouva Grå hymyillen.
"Toisen puolen tästä käytän minä vuosittain tytön elatukseksi ja kasvatukseksi, ja tämähän on määrältänsä niin paljon kuin rouva saa jokaiselta täysioppilaalta."