"Mihin sitten?" kysyi kerjäläinen.
"Hoh, mihin vaan tahdotte."
"Oven pieleen en minä tahdo istua", vastasi kerjäläinen, "ja peremmälle huonetta en minä voi käydä istumaan, sillä minä en ole niin reilattuna… Sentähden olen minä opetellut seisomistaitoa ja seista voinkin minä yhtä hyvin kuin kuningas hovijuhlapäivinä."
"Minua hämmästyttää", alkoi rouva, "että miesi teidän kasvatuksellanne ja tiedoillanne"…
"Vanha virsi!" keskeytti häntä maisteri; "kuka ei sitä osaisi? Tunteeko rouva kauppaneuvos Räyel'in?"
"Minä luulen kuulleeni hänestä puhuttavan", vastasi hän.
"Mutta te ette tunne häntä?"
"En."
"Noh, sitten ei maksa vaivaa alkaa tuota vanhaa virttä."
"Teillä mahtaa olla paljon selvittelemistä tuon kauppaneuvoksen kanssa?" muistutti Alm.