Käännekohta v:n 1840 tienoissa.
Reformeja valtionhallinnossa: L. G. v. Haartman; rahakannan
muutos; sekasorron aika, suomalaista, ruotsalaista ja
venäläistä rahaa; uudet rahat.
Suuri koulurefornri.
Kreivi R. H. Rehbinderin kuolema.
Rehbinderin jälkeläinen.
Perintöruhtinas kansleriksi; hänen käyntinsä Helsingissä.
Sanomalehdistö jälkeen vuoden 1840; aikakauskirja Suomi;
Hels. Morgonblad ja Fab. Collan; Hels. Tidningar ja Z. Topelius.
G. Renvall suomenkielen asemasta; G. Rein kansallisen sivistyksen
kehittymisestä.
Ylioppilastutkinto ja tuloni yliopistoon.
Yliopiston varakansleri A. A. Thesleff; rehtori N. A. Ursin;
W. G. Lagus; J. J. Tengström; J. J. Nordström; J. J. Nervander.
Sisäänkirjoitus Turun osakuntaan; osakuntaelämää; pohjolainen
osakuuta; savokarjalainen osakunta; seurustelua savolaisten
kanssa; suomalaisia ylioppilasnimiä.
Yliopistoluentoja; dosentit Snellman, Cygnaeus, Wallin, Castrén;
ylioppilaskunnan eturinnan miehet; kansallistunne; hegeliläisyys;
Runeberg ja Almqvist.
Ylioppilaitten rahankeruu vanhojen taideteosten ostamiseksi;
taistelu konsistoriossa Ursinin ja Nordströmin välillä;
ylioppilaitten mielenosotus Nordströmin hyväksi; rehtorin
nuhteet ylioppilaskunnalle.
Sanomalehdistö; J. W. Snellman Kuopiossa; Saima-lehti; sen
näytenumero, sen kansallinen ohjelma, sen letkaukset ja
väittelyt, sen kansallisuusartikkelit, sen vaikutus muuhun
sanomalehdistöön; Saiman vastustajat; "Irokesi-ystävät" ja
"Järkevät suomalaiset".
Heräävä nuoruudenharrastus suomenkieltä kohtaan; Castrénin
luennot; suomenkielisiä puheita ensi kerran osakunnan
vuosijuhlassa.
Savolaisten "Lukemisia"; runollinen kevättuulahdus 1845;
Morgonbladet Berndtsonin ja Elmgrenin aikaan; uusia
kirjallisia tuotteita.
Matkani Savoon; käyntini Porvoossa Runebergin luona; Jyväskylä
ja W. Kilpinen; tulomme Leppävirroille, elämä Kopolanniemessä;
iloista ylioppilaselämää Kuopiossa; J. W. Snellman; hänen
kihlausjuhlansa ja iloista seurustelua hänen kanssaan;
"Pro Muntris Nunibus", purjehdusmatkalla Saimaalla Kellgrenin,
Ahlqvistin y.m. kanssa: pieni akatemia Punkaharjulla; Sakari
Sakarinpoika ja Makkonen, Kymäläinen ja Puhakka; Kotimatka
Imatran ja Viipurin kautta Helsinkiin.
Valtiollinen taivas: Mentschikoff, Armfelt, Thessleff, v. Haartman,
Klinckowström, Casimir v. Kothen.
Helsingin kaupungin edistyminen; julkisia ja yksityisiä
uudisrakennuksia; liikeolot.
Ulrikaporin kylpylaitos loistoaikanaan; F. J. Rappe sen
intendenttinä.
Kaisaniemi ja sen hautapuhe.
Helsingin teaatteri: Hornicke-Reithmeyerin ooppera; Torsslow;
Fredr. Deland ja ensimmäiset kotimaiset kappaleet; Almlöf
ja Jolin; Pierre Deland; Gehrmanin ooppera: Hessler; kotimaisen
teaatterin unelmia; tyytymättömyys teaatteritaloon; kotimaisia
seuranäytelmiä; suomenkieli näyttämöllä.
Säveltaide; F. Pacius ja hänen toimintansa; matkustavia
soittotaiteilijoita; kotimaisia konsertinantajia ja säveltäjiä.
Taideyhdistys perustetaan; sen ensi vuosipäivä ja näyttely;
Walleen, Topelius, Cygnaeus.
Länsisuomalaisen osakunnan syntymä ja yhdistysjuhla;
ylioppilaskemut Runebergille.
J. G. Leistenius ja hänen runoutensa.
J. J. Nordströmin lähtö yliopistosta ja muutto Ruotsiin.
Rob. Tengströmin kuolema.
Runebergin "Maamme" laulu.
Akateeminen lauluyhdistys perustetaan.
Saima lakkautetaan; Litteraturbladet.
Suomenkielistä sanomalehdistöä vainotaan; Kanava; Gottlundin
lehdet; Suometar.
Toimenpiteitä suomenkielen hyväksi; kysymys suomenkielen
professorin virasta.
Suomalaisten kielipyrintöjen edistyminen; Suomalaisen
kirjallisuuden seura; nuoruuden intoa; aijottu liitto.
Professori Grot; asetuksia venäjänkielen hyväksi; mieliala
muuttuu; mielenosoituksia; Grot eroo.
Promotsioonit 1847; matkani Ruotsiin; historiallisia ja
valtiollisia opintoja.
Ensi tiedot helmikuun vallankumouksesta 1848.
Varakansleri Thessleffin kuolema: kenraali J. M. Nordenstam
varakanslerina.
Toukokuunjuhla 1848; Suomen lippu, Paciuksen "Maamme",
Cygnaeuksen puhe; Topeliuksen "Suomen nimi".
Uusi varakansleri ja ylioppilaat; Rein rehtorina;
pahempia ikävyyksiä
Snellman hakee filosofian professorinvirkaa; Aminoff saa sen;
nuorison mieliala; naukujaiset; Snellman muuttaa Helsinkiin.
Sikermä hallinto-toimenpiteitä: seppeleen huippu: sensuurikielto
huhtik. 3 p:ltä 1850.
Vänrikki Stoolin Tarinat ilmestyvät.
Henkinen virkeys Helsingissä; kotiinpalaavia tiedemiehiä;
kirjallisia iltamia.
Kandidaattitutkinto ja maisterinvihkiäiset 1850.
NUORUKAISIJÄSTÄ MIEHUUDEN IKÄÄN 1850-1860.
Mieliala 1850-luvun alkaessa.
Promotsioonin jälkeen.
Yliopiston oloja; "Nordenstamin riehunta"; kurinpitotoimenpiteitä;
vormupuvut; ylioppilaiden tarkastajat ja pedellit; konsistorion
vastalause; varakanslerin väkivaltaisuuksia; konsistorion uusi
valituskirja.
Castrén ja Wallin.
Yliopiston 25-vuotinen kanslerinjuhla; Nordenstamin tanssiaiset;
Kansleri-perintöruhtinas saapuu Helsinkiin; Castrén,
ensimmäinen suomenkielen professori.
Kenraalikuvernöörinapulainen P. Rokassovsky.
Topeliuksen "Viidenkymmenen vuoden perästä"; Berndtsonin
"Elämän taistelusta"; teaatterinjohtajat P. Deland ja
E. Stjernström.
Hallitus ja suomenkieli; Suomalaisen kirjallisuuden seura;
Yliopiston kirjastossa palvelemassa.
Matka Tanskaan; oleskelu Kööpenhaminassa.
Mieliala maassa 1852; "Kaarlo kuninkaan metsästys";
M. A. Castrénin kuolema: tulipalot Porissa ja Vaasassa.
Uusia yliopiston ohjesääntöjä; ylioppilaspolemiikkia.
Wallinin kuolema.
Morgonbladetin toimittajana; maan sanomalehdistö; painotarkastus.
Teaatteri: Topeliuksen "Regina von Emmeritz"; Fassin oopperaseurue;
Roosin ja Hesslerin seurueet.
Musiikki-elämä; koti- ja ulkomaisia konsertinantajia; taiteellisia
iltamia.
Teos "Finlands minnesvärda män"; kirjasia paloviinaa vastaan.
Kolera 1853.
Morgonbladetin laajennus 1854; polemiikit: vilkasta aikaa.
Itämainen kysymys; sota alkaa Tonavan varrella; sotavalmistuksia
Suomessa; Keisari Nikolai poikineen käy Helsingissä.
Innokkaita sotavarustuksia; jäähyväisjuhlia suomalaisille joukoille;
venäläisiä joukkoja saapuu; sodan pelko; Helsingin kaupungin
kehitys seisattuu; näkö- ja sähkölennätinlaitokset; kauppalaivaston
tappiot; meriliike katkeaa.
Höyrylaivaliike ennen sotaa.
Sotatapaukset Suomessa alkavat; kahakka Tammisaaren edustalla;
"ensi veripisara"; eri käsityksiä sodasta; Plumridgen ilkityöt;
Kokkolan tapaus; ensi ryntäys Bomarsundia vastaan.
Ruotuväkeä kootaan; Bomarsundin hävitys; Hangöudd räjäytetään;
aselepo talviajaksi.
Kenraali Berg v.t. kenraalikuvernööriksi; jäähyväispitoja
Rokassovskylle.
Uusia puolustustoimenpiteitä; "Sana aikanansa"; odotetaan siivosti.
Keisari Nikolain kuolema; sen vaikutus; ruhtinas Mentschikoff saa
virkaeron; Berg vakinaiseksi kenraalikuvernööriksi; lähetystö
ja surujuhla.
Eroni Morgonbladetin toimituksesta.
Jännitystä ja levottomuutta keväillä 1855; muuttoni maalle.
Viaporin pommitus.
Sevastopolin antautuminen; rauhan toiveet.
Varakanslerin vaihdos; vphra Munch Nordenstamin sijaan.
Keskusteluklubissa Snellmannin seurassa.
Paljastettu vakooja.
"Töölön tapaus".
"Sota-tiedekunta".
J. W. Snellman nimitetään professoriksi; Fischer saa virkaeron.
Pariisin rauha; keisari Aleksanteri II käy veljineen Suomessa;
keisari senaatissa; hallitusohjelma.
Riemu rauhan johdosta; juhlapäivälliset huhtik. 29 p:nä;
kenraalikuvernöörin puhe.
Virallinen suomenkielinen sanomalehti; kenraalikuvernööri
ja suomenkieli.
Keväisiä tunteita; "toiset ajat".
Lähtöni ulkomaille; jäähyväiset kahdeksi vuodeksi; alakuloisena;
Tukholmassa; vanhoja ja uusia tuttavuuksia; A. M. Myhrberg;
koko talvi Pariisissa; kesä 1857 Schweitzissä; ampumajuhla
Bernissä; syksyllä Saksassa; talvi Tukholmassa; suomalaisia
ystäviä siellä; paluu Helsinkiin toukokuussa 1858.
Vuodet 1856-58 Suomessa; kenraalikuvernöörin matka maassa 1856;
kruunaus Moskovassa; uusia kouluja ja kaupunkeja; Saimaan
kanavan vihkiminen; yliopiston kruunausjuhla; kuuluu sana
"valtiopäivät"; suuria komiteoja; kansakoulukysymys;
Helsingin-Hämeenlinnan rautatie; vphra v. Haartmannin
lauselma; Langenskiöld rahavarainpäällikkönä; toimenpiteitä
merenkulun hyväksi: uusia höyrylaivayhtiöitä; sotaväen
sijoituskysymys; Suomen asiain komitea Pietarissa;
senaattorit; yliopiston juhla 1857; ruotsalaisia ylioppilaita
vieraina maisterivihkiäisissä; jäähyväisjuhla ruotsalaisille;
Ad. Nordenskiöldin maanpako; kansallisjuhla Runebergille;
Snellman ja maastamuuttaneet suomalaiset; toimenpiteitä
suomenkielen hyväksi; kirjallisuus ja sanomalehdistö;
maalaus- ja kuvanveistotaide; teaatteri ja säveltaide.
Tuumat ylioppilastalon aikaansaamisesta: kirjalliset iltamat,
seuranäytelmät, laulajaretket, ja ylioppilasteaatterit
sen hyväksi.
Liike v. 1808 sotavanhusten hyväksi; varojenkeräyksiä ja iltamia.
Suomen kaarti sodan aikana; Rob. Lagerborg.
Uuden lehden suunnitelma; Papperslyktan.
Isänmaallisia toiveita; valtiopäiviä toivotaan.
Suomalaisen kirjallisuuden seura; vainajat; J. T. Tengström,
H. Kellgren, E. A. Ingman; Porthanin kirjoitukset;
"Jungfennomaanit".
Papperslyktanin näytenumero, toimitus, avustajat: väittely
kansallisuusasiasta Snellmannin kanssa.
Painotarkastus; kreivi Berg ja rahvaanlehdet; Folkvännen;
neuvoja sanomalehtien toimittajille.
Valtiollinen aamuherätys; virkeä ystäväpiiri.
Fab. Langenskiöld valtiovarain päällikkönä; kauppasuhteet
Venäjään; raha-asiat; Hypoteekkiyhdistyksen ja Suomen yhdyspankin
perustaminen; Henr. Borgström.
Valtiopäivävalmistnksia; epäilyksiä valtiopäiväin suhteen.
Ritariston ja aatelin komiteain kokous; kysymys ritarihuoneesta.
Varjonpelkoa; Lainopillinen yhdistys; koulunopettajain kokoukset;
Teollisuusyhdistys.
Varojenkeräykset Porthanin patsaan hyväksi; kotimaisen
teaatterin pyrinnöt; ylioppilasten dramaattinen yhdistys:
teaatterikoulurahasto.
V:n 1860 maisterivihkijäiset; vieraita Ruotsista; G. Montgomery
ja J. J. Nordström; promotsioonitanssiaiset; mielenosoitus
kreivi Bergiä vastaan; kreivit Berg ja Armfelt vihamiehiä.
Uuden teaatteritalon vihkiäiset: pysyvä teaatteriorkesteri;
vanha teaatteritalo.
Kaasuvalaistus Helsingissä; asematalo rakennetaan; kolme uutta
kirkkoa; kaupunki kasvaa.
Hels. Tidningar; toimituksenmuutos vuodesta 1861: Papperslyktanin
ottavat Berg ja Lagerborg haltuunsa.
Vänrikki Stoolin tarinain toinen kokoelma ilmestyy.
VUOSI 1861.
Uudenvuodentoiveita: suuria liikkeitä maailmassa.
Suomessa aluksi kaikki on hiljaista; U. Cygnaeuksen kansakouluehdotus;
Seb. Gripenberg senaattoriksi.
Salaperäisiä tietoja Pietarista; levottomuutta ja jännitystä:
kreivit Berg ja Langenskiöld palaavat takasin; valtiosalaisuus
tulee tunnetuksi.
Julistuskirja säädyttäin valittavasta valiokunnasta; mieliala
kiihtyy; valtiollisia kokouksia; pikaviestejä maaseudulle;
senaatin adressi hallitsijalle ynnä sen vastalauseet;
tilanomistajia y.m. maaseudulta kokoontuu; suurempia kokouksia;
katumielenosoituksia; kansalaisadressi hallitsijalle laaditaan
ja allekirjoitetaan; Snellman ja Langenskiöld; mielten
tyynnyttämisyrityksiä; julistuskirjan aiheuttajat; Langenskiöld
edesvastuullinen Pietariin lähetetty kirjeenviejä; reskripti
senaattori Gripenbergille; ensi levottomuus tyyntyy.
Isänmaallista laulua; epäluottamusta jatkuu: mitä tehtäviä
valiokunnalla saattoi olla.
Valiokuntavaaleja valmistellaan; kreivi Berg saa virkavapautta;
vphra Nordenstam v.t. kenraalikuvernöörinä.
Rahaolot ja painotavat.
Valiokuntavaalit: ritariston ja aatelin; Helsingin porvariston;
vaalivastalauseita; julistus valiokuntakysymyksistä; nämä
kysymykset julaistaan.
Perustuslakien ja valtiopäivätapojen kokoelmat; Paimen ja Rosenborg.
Puolivirallisia matkoja.
Snellmannin esiintyminen Litteraturbladetissa; kirjoitus "Suomen
oloista ja Ruotsin sanomalehdistä"; sen vastustusta, kiihkeä
polemiikki; kompromissiehdotuksia, kirjoituksia ja adresseja;
protesteja ja vastaprotesteja; väittelyn loppu.
Porthanin juhlia; Vern. Holmbergin juhla: Hels. Dagblad perustetaan.
Kreivi Bergin viimeinen hallituskausi Suomessa; eräs vphra Munckin
antama uutinen; kreivi Bergin ero; vphra Rokassovsky
kenraalikuvernöörinä; ilonpurkauksia.
Uusi kenraalikuvernööri tuo lupauksen valtiopäiväin pian
tapahtuvasta kokoonkutsumisesta; uusi mielenosoitus;
naukujaiset painotarkastajille.
Kehotuksia uusien paino-olojen aikaansaamiseksi; sensuuria
koskeva julistus; komitea uutta painolakia varten.
Vuosi päättyy; seuraukset siitä, että maa oli puolustanut
perustuslakiensa pyhyyttä.
KUUDEN VUOSIKYMMENEN AJOILTA
SUOMALAISELLE LUKIJALLE.
Se teos, joka nyt saapuu maamme suomalaiselle yleisölle, herätti, kun se noin yhdeksän vuotta sitten ruotsiksi ilmestyi, varsin suurta mielenkiintoa maassamme. Se oli — ja on vieläkin — ensimmäinen ja ainoa elämänhavaintojen ja muistelmain kokoelma, joka koskettelee tuota Suomelle niin äärettömän tärkeätä kehityskautta, joka ulottuu 1830-luvun alulta 1890-luvun alulle. Persoonallisten muistojen ja vaikutelmien keveässä, usein pirteässä, usein lämpösesti innostuneessa muodossa, mutta samalla historiallisella tarkkuudella ja tunnollisuudella, valaisee se olojemme kehitystä, tapauksiamme ja vaiheitamme kansallisen heräämisemme ja miehistymisemme ajoilta. Kosketellen tämän tärkeän kehityskauden niinhyvin synkempiä kuin valoisampia ajanjaksoja, tarjoa se, paitsi opettavaa ja hauskuuttavaa historiallista lukemista, monta nykyhetkellekin valaisevaa vertauskohtaa, joita on hyödyllistä nykyisin palauttaa mieleen. Onpa senvuoksi suomenkielisenkin yleisön syytä tutustua tähän laivaukseen "Kuuden vuosikymmenen ajoilta", jonka on kirjoittanut mies, joka avoimin silmin ja herkällä mielellä on maamme kehitystä tältä ajalta seurannut.
Suomennostyössä on alkutekstiä sanottavitta muutoksitta seurattu. Joitakuita harvoja kohtia, kuten selontekoja Helsingissä esiintyneiden ruotsinmaalaisten näyttelijäseurojen kokoonpanosta, on hieman lyhennetty, joku teokseen lainattu ruotsinkielinen runo, joka ei tekstiin ole aivan välttämättömästi kuulunut, on esitetty suorasanaisesti taikka jätetty pois, jonkun ainoan vähäpätöisen asiallisen korjauksen on suomentaja tehnyt. Kuvia, joita ruotsinkielisessä painoksessa ei ollut, on kustantaja suomennokseen hankkinut. Persoonallisuus on näissä Aug. Schaumannin muistelmissa hyvin silmiinpistävänä piirteenä ja se on tietysti ollut suomennoksessakin säilytettävä.
Suomentaja.