— Ette pane niin tikkua ristiin kuolevan tähden, mutta kyllä pyörtyneen. Ajakaa siihen konjakkia, niin kyllä selviää!
— Oh! Oh! Kurja mies, hän ansaitsi kohtalonsa! selitti ystävätär.
— Ei, hän ei olisi tosiaan ansainnut niin kurjaa kohtaloa kuin joutua elävänä teidän käsiinne! Tietäkää huutia naiset, kunniaa perheen elättäjälle!
Hän nousi ylös ja hellitti kuolleen käden.
— Loppu tuli, sanoi hän.
Ja se tuli.