Silloin ilmestyi se uusi ja sai ihmiset puhumaan muusta kuin talonpojista. Se oli tuo niin sanottu sosiaalinen kysymys: yhteiskunnan perustukset tutkittiin ja havaittiin iän ja kosteuden rappeuttamiksi, niin että talon luhistumisen pelosta ei rohjettu enää rakentaa niiden varaan.
Silmitön säikähdys, joka silloin syntyi, valtasi ensin ylemmät. Ylemmät, keveimmät, jotka senvuoksi olivat kohonneet pinnalle; ylemmät, heikoimmat, jotka senvuoksi olivat etsineet suojaa ja tukea ylhäältä, säikähtivät tietenkin enimmän. Mutta pelko levisi, ja eräänä kauniina päivänä olivat taistelevaiset, kasvavaiset, vapaamielisetkin säikähdyksissään. Oli nimittäin otettu perhe pohdinnan alaiseksi, ja havaittu se liian ahtaaksi yksilöllisesti ja personallisesti kasvavalle elämälle. Kun nyt vanhojen mielestä perhe oli yhteiskunnan perustus, katsoivat he vaaran uhkaavan yhteiskuntaa. Mutta nyt ei yhteiskunnan tai valtion perustana ole perhe, sillä valtio ei ole lainkaan avioliiton kaltainen, vaan valtiot syntyivät siten, että vapaat miehet liittoutuivat yhteiseen puolustukseen. Siitä ei ollut apua, jankutettiin yhä edelleen perheestä valtion perustana. Eikä auttanut vastaväite: olkoonpa nyt perhe vaikka perustus, mutta kun perustus ei enää pidä, niin meidän täytyy laskea toisaalle uusi perustus ja rakentaa uutta.
Perhe-käsitettä tarkasteltaessa havaittiin, että kaksi ihmistä nykyisen nopean kehityksen päivinä ei voinut vannoa pysyväistä yksimielisyyttä koko elinajakseen, jota vailla puolisoiden yhteiselämä kävi sietämättömäksi. Voimakkaana esiintyvä personallisuuden pyrkimys kiisti molemminpuolista alistumista vastaan; naisen työhön ryhtyminen ja hänen osanottonsa julkiseen elämään ehkäisi perhe-elämän kehitystä ja lapsien kasvatusta kotona. Kokemushan oli osoittanut, kuinka avioerojen luku lisääntyi; ja tämän perinpohjin katkeran toimenpiteen tahtoivat vanhat ymmärtämättömyydessään lukea kevytmielisyyden syyksi, vaikka asianomaiset kyllä tiesivät, että he ainoastaan pelastaakseen yksilöllisyytensä pakenivat pahinta kaikesta, orjuutta. Kun lastentarhat ja koulut olivat sen lisäksi ottaneet lasten kasvatuksen haltuunsa, lakkasi kotikasvatus. Kotihan oli sitäpaitsi ollut vain tyyssija, missä kaikki koirankujeet kukoistivat; ja kasvatus alkoi koulussa, jatkui kasarmissa ja alkoi uudelleen todenteolla elämässä.
Jotenkin tähän tapaan lausuttiin syytökset perhettä vastaan. Ja silloin valtasi säikähdys niinkin voimakkaan miehen kuin Gustaf Borgin.
Eilen hän oli itse laatinut johtavan kirjoituksen yhteiskunnanhajoittajia vastaan; ja tänään olivat vanhoilliset ojentaneet hänelle kätensä kiitokseksi avusta.
Poikansa Holgerin, toimitussihteerin, kanssa hänellä oli ollut edellisenä päivänä myrskyinen selvittely, jolloin tämä oli uhannut erota. Tohtori Borg, veli, oli telefoonipuhelussa luvannut käydä tapaamassa häntä; ja veljeä hän parhaillaan odotti, tuntien jonkun verran levottomuutta, johon oli syynä myöskin se, että osa tilaajista oli lähettänyt lehden takaisin.
* * * * *
Odotettu saapui; tohtori astui sisään ilmoittautumatta veljensä luo, ja kivahti heti:
— Mitä sinä olet tehnyt?
— Olen kirjoittanut vakaumuksesta teidän siveettömyyssaarnojanne vastaan.