Jääkäri seisoi avoimen vaunun oven ääressä ja laski sisään suuren
Langin.
— Minä vaan! sanoi Lage; asun serkkuni luona Norjan ministerihotellissa, jonne te olette kutsutut päivällisille ylihuomenna, joka sorkka.
Vanha boheemi hurrasi; norjalaisen viittauksesta vaunut täyttyivät ja lähtivät vyörymään Blasieholmenia kohti. Tohtori Borg oli ottanut jääkärin kolmikulmaisen hatun ja kuvetapparan sekä tahtoi välttämättömästi "komentaa ajoa", kuten hän sanoi, se on saada ohjakset käsiinsä ja ajaa Stallmästaregårdeniin.
— Ole varuillasi! huusi Isak Levi.
— Ei minusta tule lääkintöneuvosta, vastasi Borg. — Ja luullen olevansa purjeveneessään, hän huusi:
— Tiukentakaa! — käännetään! Täysin purjein!
Mutta samassa vaunut ajoivat ministerihotellin pihalle.
Borg tahtoi saada aineita pihalle, mutta vaikka norjalainen piti sitä täysin kohtuullisena, estivät toiset kuitenkin kujeen; ja jäähyväiset lausuttiin vihdoin viimein.
Senjälkeen alkoi yövaellus, juhlien jälkeen tavanmukainen, jolloin tahdottiin sanoa kaikki, mitä sisällä jäi sanomatta.
Siis kantajoukko: tohtori Borg, Kurt Borg, Isak Levi ja Sellén, kulki ensin rantakatuja ja katseli linnaa, kuten tavallisesti.