— Ei voida? Se rakennetaan!
— Sitä ei voida! Konstantinin äiti on kyllä rakentanut kirkon Kristuksen haudalle, mutta temppeli ei voi enää nousta. Eikö tämän kaupungin historia ole aina Salomon ajoilta alkaen Jerusalemin hävityshistoriaa? Sisak, filistealaiset, arapialaiset, syrialaiset, Joas, egyptiläiset ja kaldealaiset ovat hävittäneet sen ensiksi. Sitten tuli Aleksander, Ptolemeus ja vihdoin Antiokus Epiphanes, joka repi muurit alas ja asetti Jupiterin kuvan temppeliin. Mutta huomaappas 63 vuotta ennen Kristusta valloitti Pompejus Jerusalemin. Mitä tapahtui samana vuosilukuna Kristuksen syntymän jälkeen Rooman valtakunnassa. Ajatteleppas! — Niin, Pompejin, Neapelin vieressä olevan kaupungin, saman nimisen kuin oli valloittaja, hävitti maanjäristys vuonna 63. Se oli kuin vastinetta puheeseen, ja Herra Zebaoth kävi sotaa Jupiter-Zeusia vastaan.
— Kuulehan nyt, keskeytti Julianus, noita pythagoralaisia puhekäänteitäsi en hyväksy. Jos kumpikin tapaus olisi sattunut 63 ennen Kristusta, olisin ollut melkein vakuutettu.
— Odota vain, Caesar, niin olet oleva! Pompejusin valloitettua ja Cassiusin ryöstettyä tämän kaupungin, Herodes suuri rakennutti sen uudelleen, sen ja temppelin. Mutta heti sen jälkeen eli vuonna 70 jälkeen Kristuksen hävitti Titus Jerusalemin kokonaan. Vain yhdeksän vuotta sen jälkeen alkoi Monte Somma vuori nakkaamaan tulta, jota se ei koskaan ennen ollut tehnyt, ja silloin Pompeji (ja Herkulaneum) perusteitaan myöten tuhoutui. Pompeji ja Herkulaneum olivat Sodoma ja Gomorrha, ja Vespasianusilla, joka ennen Titusta oli hävittänyt Jerusalemin, oli jumalaistuttamistemppeli Pompejissa; se kumoutui maan pinnalta. Luuletko ehkä, että kristityt sytyttivät Vesuviusin, samoin kuin Nero luuli, että he sytyttivät Rooman 64 vuotta jälkeen Kristuksen?
Julianus kävi miettiväiseksi.
— Oli siinä yhdeksän vuotta väliä… mutta omituiselta se näyttää.
— Niin, alkoi Maximus uudelleen, mutta täsmälleen samana vuonna 70, jolloin Titus hävitti Jerusalemin temppelin, paloi Kapitoliumi!
— Sitten käyvätkin jumalat sotaa, ja me olemme vain sotilaita! huudahti Julianus.
Priscus, sofisti, joka piti sanasodasta, päätti puhaltaa liekkiä, kun se oli sammumaisillaan:
— Mutta Kristus on sanonut, että ei pidä kiveä jäämän kiven päälle ja että temppeli ei koskaan nouse.