— Hän on kavaltaja Ephialtes, joka on näyttävä persialaiskuninkaan
Termopylaelle.
— Persialaiskuningas idässä, Sparta etelässä…
— Makedonia pohjoisessa…
— Ja lännessä se uusi Rooma!
— Kaikilla neljällä ilmansuunnalla vihollisia. Voi Athenaa!
— Voi Hellasta!
* * * * *
Vieraat olivat koossa Alkibiadesin luona, joka oli poistunut heti perille tultua varsin kiitettävää tarkoitusta varten: tuomaan huilunsoittajattaria. Kun ilta oli lämmin, oli pöytä katettu hoviin eli pihalle, jota korintilaiset pylväskäytävät ympäröivät ja monet pylvästen välillä riippuvat lamput valaisivat.
Kevyt illallinen oli nautittu, murattiseppeleet jaeltu ja maljat asetettu esille.
Aspasia, ainoa naispuoli, istui kunniapaikalla Periklesin vieressä. Hän oli tullut ensimäisenä orjainsa seuraamana, ja odotteli malttamattomana puhetaistelun alkamista. Mutta Perikles oli synkeä ja väsynyt; Sokrates loikoili äänetönnä selällään ja katseli ylöspäin tahteja; Euripides pureskeli puutikkua ja oli happaman näköinen; Fidias naposteli leipäpalloja, jotka hänen käsissään saivat eläinten muotoja; Protagoras kuiskaili Platonin kanssa, joka pysyi taampana nuorekkaan häveliäänä, mikä häntä kaunisti.