— Athenan häpeä on se, kun vannotaan, että Fidias ei ole varastanut.

Nikias oli astunut Periklesin paikalle ja kumartaen Aspasiaa, hän kuiskasi:

— Perikles, poikasi Paralos on sairastunut.

— Ruttoonko? — Seuraa minua, Aspasia.

— Hän ei ole minun poikani, mutta hän on sinun, siksi seuraan.

— Talo kukistuu, ystävät eroavat, kaikki kaunis katoo, ruma pysyy.

— Ja jumalat torkkuvat!

— Tai ovat vaeltaneet maasta pois!

— Jumalat ovat kuolleet! Tehkäämme uusia.

Maanjysäys sammutti lamput, ja kaikki läksivät kadulle paitsi
Sokrates ja Alkibiades.