— Minä olen kirjuri korkeakoulussa…
— Ja uhraat vieraille jumalille?
— En, en uhraa, Amram, ja uskon lupaukseen olen säilyttänyt, Amram. Astuin tähän taloon saadakseni tietoa viisaitten salaisuuksista ja voidakseni sisältäpäin avata linnan, joka Israelin kahlehtii vankeuteen.
— Salaisuuksista? Miksi täytyy korkeimman olla salaista?
— Siksi että kansa käsittää vain alhaista.
— Ettehän itse usko näihin eläimiin, joita sanotte pyhiksi?
— Emme, ne ovat vain symbooleja. Näkyväisiä merkkejä näkymättömän osottamiseksi. Me papit ja oppineet palvelemme sitä Ainoata, kätkettyä, sen näkyväisessä muodossa: Aurinkoa, elämän antajaa ja ylläpitäjää. — Muistathan lapsuutemme ajoilta, kuinka farao Amenophis neljäs väkisin poisti vanhat jumalat ja pyhien eläinten palveluksen. Hän muutti Thebestä kauemmas alaspäin jokea ja julisti yksijumalaisuusopin. Tiedätkö, mistä hän sen opin sai? Israelilta, joka Josefin mentyä avioliittoon ylhäisen On-papin tyttären Ansetin kanssa lisääntyi ja avioliittoja solmi korkeitten farao-sukuistenkin tyttärien kanssa. Mutta Amenophisin kuoltua kaikki palautettiin ennalleen, hallituspaikka muutettiin takaisin Thebeen, vanhat jumalat otettiin palveltaviksi — kaikki kansan tähden.
— Ja te yhä vaan palvelette sitä Ainoata, Kätkettyä, Ijankaikkista?
— Me teemme niin!
— Onko sitten jumalanne sama kuin Abrahamin, Isakin ja Jakobin jumala?