KUNINGAS. Luxembourg! Ei! Missä ihmeessä sinä olet ollut? Mitä? Sinä karkasit minulta Stralsundin jälkeen!
KÄÄPIÖ (polvillaan). Majesteetti, minä en karannut, minut eroitettiin…
KUNINGAS. En minä! Useasti olen sinua kysynyt, mutta silloin oli niin kiire! — Oletko luullut, että minä hylkäsin sinut?
KÄÄPIÖ. Olen, Majesteetti…
KUNINGAS. Siinä näet! — Kuitenkin olet luullakseni kierrellyt ympäri ja panetellut minua — ehkäpä vielä panit toimeen ilkivaltaisuudet minun asunnossani Lundissa?
KÄÄPIÖ. Armoa!
KUNINGAS. Se on kurjaa! — Mene nyt kuormastoon soittamaan, pikku lurjus!… Syllogismus perversicus: Minä en ole sinua karkottanut ja kuitenkin panettelet sinä minua! — Mars!
KÄÄPIÖ (yrittää puhua).
KUNINGAS. Ei! Sinä et saa puhua! Mars!
KÄÄPIÖ (menee taustalle).