PALVELIJA. Enhän minä, vaan, joka näkee ja kuulee niin paljon kuin minä, tietää aina yhtä jos toistakin. (Äänettömyys.)
OLAVI. Vieläkö on odotettava kauan?
PALVELIJA. (ei ole kuulevinaan)
OLAVI. Tiedätkö milloin kuningas tulee?
PALVELIJA. (selin Olaviin) Mitääh?
OLAVI. Etkö tiedä kuka sinua puhuttelee?
PALVELIJA. En kuolemakseni!
OLAVI. Minä olen kuninkaan sekretarius!
PALVELIJA. No jopa jo, vai olette te mestari Olavi! Minä kyllä tunsin isäukon, seppä Pietarin, sillä nähkääs minäkin olen yksiä örebrolaisia!
OLAVI. Etkö silti voi olla kohtelias.