— Mitä kirjaa?
— "Kiitettyä" kirjaa Venäjän totuuden tulkki Wallacen kirjoittamaa.
— Paul Petrovitsch, et ole itse rauhallinen sanoessasi sanaa totuudentulkki.
— En mutta tahdon opetella! Tahdotko sinäkin?
— Kyllä, mutta uskon, että nuo vanhat sanat ovat meihin niin kidutetut, että kuulemme kaiun sisältämme tai tekevät aivomme kapinan!
— Tunnen tänään olevani niin tyyni ja iloinen, että tahdon lukea tohtori Mackenzie Wallacen kirjaa.
— Sanoit sanan: tohtori halveksuvasti, joka osottaa, ettet ole tyyni.
— Vaikka niinkin, siis lisäksi syy lukea.
Paul nousi ja kävi noutamassa kirjan. Sitten käski hän tyttöjen mennä puutarhaan poimimaan jasmiineja. Hän selaili kirjaa, mutta hänen sormensa värisi. Sitten hän luki lujalla, korkealla äänellä, panematta mitään mielialaa ilmaisevia painoja.
"Monet agitaattoreista sanovat olevansa Tschernyschevskjin oppilaita, miehen, jolla vapautumisaikana oli erityisen etevä sija Venäjän aikakauskirjallisuudessa ja joka sittemmin karkoitettiin Siperiaan, jossa hän vielä on; mutta en luule, että hän myöntäisi näille tätä ominaisuutta."