Hänen purtensa oli tuhoutunut. Uusi oli rakennettava. Kun tutkinnot vielä olivat kesken, oli ainoana keinona hakea paikka jostain teknillisestä tehtaasta. Mutta mistä?
Ovelta kuului koputus. Sisään astui Blanche. Punasena, itkussa.
— Tästä saat minut! Täti tietää kaikki! — sanoi hän ja heittäytyi itkien sohvalle.
— Mitä tietää täti? — vastasi Emile.
— Kaikki.
— Että olet ollut venäläisten luona?
— Niin!
— Että olemme tavanneet toisiamme puistossa?
— Niin!
— Enempää ei hän voi tietää, sillä enempää ei ole tapahtunut. Mitä teemme?