"Sinä myyt kannuja, sinä senkin…"
"Kansa ostaa, ammatinvanhin!"
"Ja sinä laulat pilkkalauluja, senkin rakkari!"
"Minä laulan ammatinvanhimman sukasta!"
"Eipäs, sinä lauloit jotakin rumaa, senkin linnunpelätti! Tännepäin pormestari ja aseenkantajat! Tännepäin!"
Pormestari ilmestyi nyt akkunaan ja hänelle selvisi silmänräpäyksessä ystävänsä tukala tila. Hän viittasi kädellään sisähuoneeseen ja pian ilmestyi kaupungin rumpali toiseen akkunaan. Rumpu kutsui aseenkantajia kokoon.
"Pitäkää nyt puolianne", sanoi Bosse kisälleille. Mutta rumpu pärisi, ja kauhu valtasi joukon. He mykistyivät ja hajaantuivat kuin pilvi tuuleen.
"Pitäkää puolianne", kirkui Bosse, "nyt on aika!" Mutta he eivät pitäneet puoliaan. He väistyivät, väistyivät niin häpeällisesti. Mutta silloin suuttui Bosse. Hän syöksyi paikaltaan, nousi pöydälle ja kirkui:
"Valapatot, kyssäselät, juoksetteko te vasikan nahan tähden? Muistatteko, kuinka te vannoitte kautta pyhien ja kautta helvetin pitävänne puolianne, silloin yöllä, kun olitte pelaavinanne korttia. Antakaa minun katsoa teitä kasvoihin, senkin sekulit, eikä selkäänne, sillä silloin minun keppini joutuu synnin viettelykseen!"
Mutta he juoksivat kaikki nähdessään pormestarin ja kaupungin asemiehien juoksevan torille ja piirittävän Boon sekä hänen kauppatavaransa.