"Ennenkuin sinut roviolla poltatan, ilmoitan sinulle, että olen laamannin viransijainen, kuninkaan lääninherra ja että sinä olet minun talonpoikani! Ja sinä, vanhus, pidä poikasi aisoissa ja vastaa itse, jos sinulla on kieli suussasi!"
"En ole koskaan kuullut kuninkaan voivan myydä vapaita talonpoikia", sanoi Tuomas, "mutta jos hän sen voi tehdä, niin sillä hyvä! Mitä armollinen herra tahtoo?"
"Olet velvollinen tuntemaan tahtoni, mutta minä sanon sen sinulle kuitenkin. Pohjoisen Motet'in yhteismaat, joilla ei ole omistajaa, kuuluvat nyt Ruotsin kruunulle kaikkine niine oikeuksineen, jotka omistajalle kuuluvat. Kaikenlainen metsästys ja metsänkaato ovat siis kuninkaan oikeuksia; ja tämä tapahtuu talonpojan parasta katsoen, sillä talonpoika viljelköön maataan ja kalastuksiaan, älköönkä juoksennelko metsissä. Nyt sinä tiedät sen! Ja jos sinä annat koirasi kulkea irrallaan, niin tiedät, että se otetaan kiinni ja silvotaan ensikertaisesta huolimattomuudesta, toisella kerralla se nyletään ja sinä saat sakkoja ja kolmannella kerralla, jos saisit halun hankkia itsellesi uuden koiran, joudut sinä hirteen!"
Josti oli raivosta taittaa aidan, mutta Tuomas tönäsi häntä ja alkoi puhua:
"Armollinen herra, minä hyväksyn täydellisesti teidän kuulutuksenne ja olen varma siitä, että ne ovat laaditut maan lakien mukaan sekä talonpojan eduksi; sillä metsänelävien jälessä juoksenteleminen metsässä on talonpojalle nykyään haaskattua aikaa; sillä herrojen paukkupyssyt ovat peloittaneet metsänriistan. Ja me noudatamme teidän lainmukaisia kuulutuksianne. Onko teidän armollanne jotain muuta käskettävää?"
"On kyllä, sinun talonverosi on raha-arvon aletessa tullut liian pieneksi, sentähden olen minä, jolla nyt on veroitusoikeus, päättänyt ja käskenyt, että koska kuninkaan yhteismaille lasketut metsästyseläimet liiallisen lumisateen tähden talvella ovat estetyt ruokaansa etsimästä, tulee sinun ja tietysti sinun naapuriesi myöskin asettaa heinäsaumoja sinne, minne me vastaisuudessa määräämme. Oletko kuullut?"
"Ymmärrän."
"Ja tehkää sen mukaan! Hyvästi!"
Hän käänsi hevosensa ja katosi metsään.
"Mitäs tästä sanotaan?", sanoi Josti jäätyään kahdenkesken isänsä kanssa.