Ja sitte hän meni isännän ja tämän vieraiden hämmästykseksi.
"Peijakas, se oli tinanvalaja itse", sanoi parturi.
"Näin hyvin ei aina käy", sanoi tynnyrintekijä.
"Kävikö kirjurin lopulta hyvin?" väitti parturi.
"Ei hänen, mutta muiden kävi hyvin, ymmärrättekö! Heillähän olikin enemmän oikeutta elämään kuin pojalla, sillä he olivat ensin tulleet maailmaan ja joka ensimmäisenä myllylle saapuu, saa ensimmäisenä jauhaa."
"Poika oli tyhmä! Siinä koko juttu", sanoi parturi.
"Niin, niin", lopetti ravintolanpitäjä. "Tyhmäähän tämä tosin oli, mutta kaunista se joka tapauksessa oli!"
Ja siinä oltiin yhtä mieltä.