Krumm (useat kerrat kumarrellen). Olenko niin onnellinen, että saan tervehtiä leskeksi jäänyttä pastorivainajan rouvaa?
Rouva äyriäinen (useat kerrat niiaten). Ah, kyllä vaan, hyvä herra, minä olen jo seitsemän vuotta ollut leskenä.
Krumm. Mitä? Minä luulin, että herra pastori olisi vastikään kuollut?
Rouva äyriäinen. Herra pastori. Varsin oikein — mutta murehtivalle leskelle muuttuvat päivät vuosiksi. (Itsekseen.) Melkeinpä olin jo puhua itseni pussiin.
Krumm. Semmoista vahinkoa voi vaivoin auttaa.
Rouva äyriäinen. Ah, se onkin auttamaton!
Krumm. Auttamaton? Voi minua!
Rouva Äyriäinen. Se tahtoo sanoa — mitä hänen ikäänsä koskee — hän oli jo yli seitsemänkymmenen.
Krumm. Ikää karttuu kyllä vähitellen, kun vaan muut ominaisuudet —
Rouva äyriäinen. Ja mitä niihin tulee —