Mutta me olimme myöneet karhun nahan, ennenkuin karhu itse oli ammuttu.
Emme olleet osanneet aavistaakaan, että meillä oli Juutas kolmantena.

Oltuamme piilopaikassamme jo hyvän aikaa ja ihmeteltyämme syytä, miks'ei laiva jo rupeaisi liikkeelle lähtemään, rupesi göteborgilainen muka voimaan sangen huonosti, jonka tähden hänen täytyi lähteä hiukan raitista ilmaa hengittämään.

Monta minuuttia hänen lähdöstään ei ollut vielä ennättänyt kulua, ennenkuin rantalaiturilta kuului korviimme yht'äkkiä läpitunkeva kimeä vihellys. Pian sen jälkeen kuulimme outoa kolinata ja kiivaita ääniä laivan kannelta, eikä aikaakaan, niin jo näimme piilopaikkaamme johtavan aukon suulla kolme härjänsilmä-lyhtyä [Eräs laji lyhtyjä, joiden sivut ovat muuten pimeitä, vaan yhdellä puolella pyöreä mykiö, joka käännetään sitä paikkaa kohden, mitä valaista tahdotaan. Semmoisia on tavallisesti poliisimiehillä, joiden täytyy valonsa salata, silloin kun ei sitä tarvita.], merimiesmajan isännän partaisen naaman sekä kolme kirkasta, pitkää revolverinpiippua, jotka kaikessa ystävyydessä olivat meitä kohti käännetyt. Samalla ilmoitettiin meille yhtä ystävällisesti, että mitä pikemmin, sitä parempi, kömpisimme piilopaikoistamme esille.

Vastustus olisi ollut turhaa, ja pako oli mahdoton. Ei siis muu auttanut, kuin hampaita kiristellen, häpeissään kuin koira, häntä jalkojen välissä, ryömiä ulos ja antautua julmistuneen merimiesmajan isännän armoille.

Selitykset eivät asiata parantaneet, sillä aikomuksemme oli siksi selvä, ja syyn, miten oli pakomme huomattu, arvasimme heti, kun näimme Juutaksen yhden poliisin avulla kantavan piilopaikastamme tavaroitamme rannalla oleviin vaunuihin.

Tuo heittiö oli aikanaan ilmoittanut vehkeemme, ja ollaksensa varma saaliistaan, antautunut muka meidän seuralaiseksemme.

Me vannoimme Chaleyn kanssa petturille veristä kostoa, joka pantaisiin toimeen niin pian kuin meille tilaisuutta siihen tulisi, ja kiukusta pakahtumaisillamme seurasimme vangitsijoitamme.

Samassa laivakin lähti, ja huomattuaan meidät keksityiksi, osasi kapteeni teeskennellä niin todellista hämmästystä ja kiukkua meitä ja miehistöä kohtaan siitä, että tämmöistä kunnottomuutta oli muka saattanut hänen laivassansa tapahtua, ettei hauen lähtöänsä yritettykään estää.

Merimiesmajaan tultuamme, riistettiin minulta vaatteet melkein viimeisiin saakka, ja minut vietiin kolmanteen kerrokseen erääsen pieneen kulmahuoneesen, kunniotettiin muutamilla korvapuusteilla ja teljettiin sinne runnarin vartioitavaksi, kunnes ilmaantuisi sopiva tilaisuus, jotta minut voitaisiin pitemmälle merimatkalle lähettää.

Chaley, jolla oli erinomaisen hyvät puheenlahjat ja tunsi hyvin maan asetukset ja tavat, oli juuri pulasta selkenemäisillään ja irti pääsemäisillään, kun hänen onnettomuudekseen sattui paikalle tulemaan isännän vanhin poika, joka huomasi, että karkurilla oli yllään puku aina päästä kantapäihin saakka hänelle kuuluvasta yksityisestä vaatevarastosta. Mutta kun Chaley kiven kovaan väitti, että hän oli ne eräältä merimieheltä ostanut ja lupasi sen todeksi näyttää, jos lähtisivät hänen seurassaan miestä etsimään, niin läksi Jimy, isännän poika, ja toinen poliiseista hänen mukanaan.