9. Woi Waassan Caupungia, siel on jo syndin[82] alcuns saan, ach Oulun kylä parca, suur pelco on sull ain.
10. Woi Pälkändehen Sota, cuin oli Suomen maali, siellä vuosi monda verta, Saari pääsi vallan pääll.
11. Woi sinuas Kyrön peldo, mimmonen olet nyt, ennen olit eloa täynnä, nyt cuopattu cuolluit.
12. Woi monda tuhat vaimo, on jäänyt leskexi, vihollinen vielä vaino, jättäin monda orvoxi.
13. Woi vihollisen miecka, cuin olet hirmunen, joca monda tuhat leickaa, ja on armotoin.
14. Woi cuinga monda ihmistä,[83], mihing olem joutunet, ach näitä covi aicoi, syyst olem ansainnet.
15. Woi cuinga monda ihmistä, nyt on jo pacojas, calustans irtaimest kijdiäst, jättäin caick jälken.
16. Woi cuinga monda vuotta, Sota on jo seisonut, cuin caicki kyllä tietää, angar aivan ollut.
17. Woi hirmuist viha vaino, cuin nyt on mailmas, Saari Pietari covin vaiva, Ruotzi olis rauhas.
18. Woi mikä loppu liene, nyt tällä julmudella, sot otta suuren pienen, cuoljaxi paiskele.