Päätarkoitus, minkä tähden hän oli seurannut veljeänsä Ristilään, ei silti jäänyt häneltä unohduksiin ja asiaa tyynesti harkittuaan hän luuli huomaavansa, että nyt olisi sopivin aika panna se täytäntöön. Siitä hän keskusteli veljensä kanssa, mutta hämmentynyt kun oli, hän luultavasti ei osannut panna sopivia sanoja hänen suuhunsa, eikä myös sattunut valitsemaan oikeaa paikkaa ja aikaa. Eikä siitä liene syytä häntä soimata, hän kun juuri oli huomannut, että rakkauden nuolet olivat sattuneet hänen omaan sydämeensä.
Irene oli salissa yksinään. Hän oli juuri lakannut harjoittelemasta erästä duettoa Taika-ampujasta, jonka hän ensimäisellä laulutunnilla tulisi laulamaan yhdessä Haraldin kanssa. Emil v. Assarin astuessa sisään, hän parastaikaa näytti hakevan jotakin eräästä nuottivihosta, jota hän hätäisesti selaili.
Kamarijunkkari ei esiintynyt aivan yhtä ylpeästi kuin ennen ja hänen poskensa olivat tavallista kalpeammat.
— Suokaa anteeksi, neiti, että häiritsen, alotti hän äänellä, joka hieman vapisi.
— Ei se mitään tee, vastasi Irene, aikani kyllä muulloinkin riittää tällaisiin. Mutta kas kuinka olette kalpea! Ettehän liene sairas?
Tuota v. Assar ei odottanut eikä hänellä ollut mitään vastattavaa. Kävipä hän vielä entistään kalpeammaksi, ryhtyessään ranskankielellä puhumaan:
— Kuulkaa minua, neiti, pyydän että hetkisen kuuntelisitte mitä minulla on sanottavaa… Varmaankin olette huomannut tunteeni ja arvannut, minkä vuoksi olen hyljännyt nuoruuden ilot ja huvitukset, oleskellakseni niin usein täällä maaseudun yksinäisyydessä. Se on tapahtunut sen tähden, että täällä olen tavannut tytön, joka kauneudessa ja ymmärryksessä voittaa kaikki muut tytöt, joita muualla olen nähnyt. Niin se on, kaunis neiti. Ainaiseksi te olette valloittanut sydämeni ja nyt lasken sen jalkainne juurelle siinä rohkeassa toivossa, ettei tämä tunnustukseni olisi teille aivan vastenmielinen.
Tähän Irene ei vastannut mitään, jonka tähden v. Assar jatkoi:
— Te ette vastaa mitään, kaunis neiti, ja minkä tähden? Olenko ansainnut tällaista kohtelua?
— En vastaa, koska en tiedä, mitä vastata. Ja kuitenkin ymmärrän, että minun täytyy vastata.