— Tällä laululla ei ole mitään nimeä.
— Kuka on siihen sepittänyt sanat ja nuotin?
— Sekä sanat että nuotti ovat saman henkilön sepittämiä.
— Mikähän on hänen nimensä?
— En tiedä.
— Te punastuitte. Siis ette puhu totta.
— Punastun siitäkin ja sen vuoksi, että olette niin utelias ja rohkenette kuulustella minua niinkuin lasta. Mutta jos välttämättömästi tahdotte tietää totuuden, niin voin sanoa, että tunnen tämän laulun sepittäjän ja että hän on minulle hyvin rakas.
Ollessaan näin kahdenkesken pelätyn v. Assarin kanssa Irene tunsi rohkeutensa kasvavan. Kamarijunkkari pureskeli huuliaan ja oli vähän aikaa vaiti, ennenkuin vastasi:
— Sen tiedän ja miehen nimen minä myös tunnen; se on…
— Harald Thalberg, keskeytti Irene, ikäänkuin ei olisi suonut hänelle iloa lausua sitä.