— Sinulla on täysi syy uskoa kaikki, mitä hän on sanonut. Minä, isäsi, kehoitan sinua sitä uskomaan. Millä hetkellä tahansa hän pystyy syyttämään minua rikoksesta, joka tekee rakkaan isäsi samanvertaiseksi mitä ilkeimpäin ja törkeimpäin pahantekijäin kanssa. Sitä estääksesi sinun pitää mennä hänen kanssansa naimisiin.
— Mutta hän ei täytä uhkauksiansa; mitä hyötyä hänellä siitä olisi?
— Sinun täytyy ruveta hänen vaimokseen.
Irenen päätä alkoi huimata, mutta samassa kaikkitietävä ja kaikkivoipa Jumala muistui hänelle mieleen. Hän huokasi ja alkoi sydämessään rukoilla:
— Oi, Jumala, johon vielä turvaan, vaikka oletkin antanut minun joutua tähän kovaan ja kauheaan kiusaukseen, vaikka sieluni on täynnä tuskaa ja päätäni polttaa… suo minun sinun kunniaksesi kestää tämä kiusaus… neuvo, rohkaise ja tue minua.
Isä ei häntä keskeyttänyt, koska hän tuosta vaiti-olosta toivoi parasta asiallensa. Vihdoin hän hurjasti kiljui:
— Sinulla on jo ollut tarpeeksi miettimisen aikaa. Vastaa heti paikalla, mitä olet päättänyt!
Irenen silmät harhailivat ympäri avaruutta, ikäänkuin hän ei olisikaan puhunut isällensä, vaan jollekin näkymättömälle, korkeammalle olennolle, ja hiljaisella äänellä hän empien vastasi:
— Koska isäni tahtoo, että minä, salatakseni maailmalta hänen tekemänsä rikoksen, Jumalan ja hänen seurakuntansa edessä vannoisin rakkautta ja uskollisuutta miehelle, jota en rakasta enkä tule koskaan rakastamaan, niin vetoan rakkauteeni, joka on Jumalan sytyttämä, sekä omaantuntooni, joka on Jumalan ääni sydämessäni. Kumpikin kieltää minua ryhtymästä kaksinkertaiseen petokseen, kieltää pettämästä rakkauttani… mikä jo olisi synti… kieltää pettämästä väärällä valalla Jumalaa… mikä olisi vieläkin suurempi synti. Emil v. Assarin vaimoksi en ikinä mene… mutta Jumala johtakoon kaikki kaikille parhaaksi.
— Äsken, mokomakin hylky, tunnustit rakkaudesta ja inhimillisestä heikkoudesta tapahtuneen rikoksen, josta ei ollut kenellekään hyötyä ja joka lienee ilettävimpiä syntejä, mitä on olemassa. Nyt et suostu tekemään paljoa pienempää rikosta, josta, paitsi että se osoittaisi sielunvoimaa ja lapsellista rakkautta, myöskin olisi jotain hyötyä.