Ja keisar'-arvon puuhkat, purppurat
Kaunisti muinoin nämä hartiat.
Ma kuolen pois jo ennen kuolemaa,
Kuin vanha valtakunta raukeaa.
VIITESELITYKSET:
[1] "Suomalaisen naissivistyksen työmailta" (1912) nimisen kirjan johdannossa.
[2] Päiväkirja-muistiinpanoja on v:ilta 1859-63. Kesällä 1859 hän C.A. Gottlundin kanssa teki tutkimusmatkan läntiselle Uudellemaalle ja Hämeeseen. Helsinkiin perustetusta suomalaisesta koulusta hän syks. 1862 sanoo: "Suomalainen koulu on taas alkanut. Se on paraasta päästä mamselli Palanderin ansio; sillä koulu oli häviämäisillään, kun hän lupasi ottaa sen haltuunsa ja avukseen hankki pastori Sihvosen. Heidän hallussa se nyt on. M:li Palander on hyvin harras..."
[3] Mitä kauneus ja kaunis sanojen merkitykseen tulee, on huomattava, että jokapäiväisessä puheessa ylimalkain sanotaan kauniiksi kaikkea, mikä ulkomuodollansa miellyttää, s.o. missä aate osittain tulee näkyviin, vaan että taiteellinen kauneus on ainoastaan siinä, missä aate täydellisesti ilmaantuu. Tuota jokapäiväistä kauneutta varten on muutamissa kielissä erityinen sana; niin on kaunis tässä merkityksessä saksaksi "hübsch" ja ruotsiksi "vacker".
[4] Seuraavan esittelyn pohjana on etupäässä F. Th. Vischerin oppi kuvausvoimasta: Aesthetik, II, sivv. 299- 402.
[5] Vertaa: Max Müller, Einleitung in die vergleichende Religionswissenschaft, Strassburg 1874; Max Müller, Über Henotheismus, Polytheismus, Monotheismus und Atheismus; aikakauskirjassa "Deutsche Rundschau", 1878, 12, sivv. 374 seurr.; Moriz Carriere. Die Kunst im Zusammenhange der Culturentwickelung und die Ideale der Menschheit. I.
[6] Vertaa: Th. Rein. Försök till en framställning af Psykologin. I, sivv. 17-23.