mutta ei jälkimmäinen säe ("laskusäe", "kertosäe") kuitenkaan aina toista edellisen sisällystä, vaan säkeet saattavat muutenkin monella monituisella tavalla olla yhteydessä keskenään. Usein laskusäe on vastaus "noususäkeessä" esitettyyn kysymykseen, esim.:
Kenen tyttöä ikävä?
Kenen muun kuin ei emonsa.
Taikka se on siihen selityksenä:
Ei susi sanoa saata,
Lammaskarjahan katosi.
Monesti kerron säkeet ovat alistavan ja alistetun lauseen suhteessa toisiinsa:
Kiitti puoli Pohjan maata,
Kun onpi kovin korea.
Kenpä lehvän leikkaeli,
Se leikkoi ikuisen lemmen.
Samoin kertosäe voi osoittaa jotain enennystä, lisätä uuden mielikuvan taikka lausua vastakohdan, rajoituksen j.n.e. Esim.
Vieri soita, vieri maita,
Vieri synkkiä saloja.
Emo kutsui kukkaseksi,
vieras vennon joutioksi.