Sociniolaisten l. sociniaanien uudennusajan ja uskonpuhdistuksen vaikutuksen alaisena syntynyt uskonnollinen liike on saanut nimensä perustajistaan Lelio Sozini'sta (1525-1562) ja hänen veljenpojastaan, liikkeen varsinaisesta oppi-isästä Faustus Sozini'sta (1539-1604). Jälkimmäinen perusti seurakuntansa Puolaan, Rakowin kaupunkiin, mistä sociniolaisia levisi muihinkin maihin, kun heidät v. 1658 karkotettiin Puolasta. Heitä oli sittemmin Saksassa aina 19. vuosisataan saakka, Alankomaissa ja varsinkin Siebenbürgenissä, samoin kuin Englannissa ja Pohjois-Amerikassa. Heitä sanotaan nykyään unitaareiksi.
Sociniolaiset pitävät oppinsa lähteenä vain Uutta Testamenttia. Ihmisjärjelle tunnustetaan uskonnonkin alalla melkoinen sija, niin että rationalismi ja myöhemmin osaksi panteismi ovat tässä uskonopissa vallalla. Kolminaisuusoppi, sakramentit, oppi ruumiin ylösnousemisesta ja perisynnistä hylätään. Jumala on yksi ja Jeesus oli vain ihminen, vaikkakin ainoa laatuaan.
Muhamettilaisten ei sanota välittäneen esim. Venetsian valtauksesta siksi, ettei siellä olisi ollut vettä heidän puhdistuspesuihinsa. (Huomautus tekstin alla.)
76. kirje.
Tämä itsemurhan puolustus esiintyy myös muutetussa muodossa
Montesquieun roomalaisteoksen 12. luvussa.
77. kirje.
Tätä verrattain hämärää kirjettä ei ollut ensimmäisissä painoksissa, mutta se lisättiin vuoden 1754 laitokseen hiukan lieventämään edellisen kirjeen jyrkkää materialismia.
78. kirje.
Tarkoitettu portugalilainen kenraali oli Jean de Castro (1500-1548), joka oli Portugalin Intian kuvernöörinä ja varakuninkaana. Goa Etu-Intian länsirannalla oli muinoin portugalilaisen varakuninkaan asuinpaikkana.
Suurherraksi sanotaan tavallisesti Turkin sulttaania.