Montesquieu alkaa tässä käsitellä väestökysymystä, jota hän pohtii vielä kymmenkunnassa seuraavassakin kirjeessä. Vaikka hänen erinäiset lähtökohtansa sietävätkin arvostelua, niinkuin esim. se, että maapallon asukasmäärä olisi yleensä entisestä pienentynyt, ovat nämä kirjeet varsin mielenkiintoisia, koska Montesquieu tässä jo esittelee niitä yhteiskuntateoreettisia katsantokantojaan, jotka sitten kehitetymmässä muodossa joutuvat uudelleen pohdittaviksi hänen myöhemmissä pääteoksissaan.
Gurielin ruhtinaskunta, joka 1700-luvulla maksoi veroa Turkille, sijaitsi etelään vanhasta Imeretian valtakunnasta. Nykyään se on Venäjän Kaukasian osana.
114. kirje.
Rutto, jota tässä tarkoitetaan, oli varmaankin ns. Musta Surma, joka alkoi v. 1333 Kiinassa, tuli v. 1347 Eurooppaan ja raivosi esim. Suomessa vv. 1350-51. Mm. Ruotsissa kuoli ihmisiä kokonaiset kylät, jopa pitäjätkin sukupuuttoon.
Kathay (Cathay) oli Kiinan nimenä keskiajalla. Sen arvellaan syntyneen erään mantshu-heimon, kitaanien, nimestä, joka heimo 900-luvulta oli asunut koillisessa Kiinassa ja jonka ylivalta siellä lakkasi v. 1125. Tämä nimitys, tavallisesti muutettuna muotoon Kitai, on vieläkin Kiinan nimenä Venäjällä, Persiassa, Turkestanin kansoilla ym.
15. vuosisadan lopulla hävitti kauhea kuppataudin laatuinen rutto Eurooppaa. Jo varhain oli huomattu elohopean olevan tehoisinta lääkettä kuppatautia vastaan.
115. kirje.
Puheenaolevat vaimojen tyydyttämiseen kohdistuvat Koraanin määräykset esiintyvät II, 183 ja II, 223. Montesquieun käännös ei ole aivan tarkka.
118. kirje.
Sekä Tridentin kirkolliskokouksen päätös että v:n 1579 määräys kielsivät katolilaisia tekemästä luostarilupauksiaan ennen kuudettatoista ikävuotta. Montesquieu on siis tässä kohdassa hiukan liioitellut, puhuessaan neljästätoista vuodesta.