Puutarha, jossa uutisniekat pitivät kokouksiaan, oli ranskalaisen puutarha-arkkitehdin Lenotre'in suurteos Tuileries'n puutarha (Jardin des Tuileries), joka liittyi myöhemmin hävitettyyn Tuileries'in kuninkaalliseen linnaan.
Saksan keisari Joosef I hallitsi 1705-1711.
Se keisarin ja turkkilaisten sota, josta tässä on puhe, alkoi heinäkuussa v. 1716. Vrt. edellä 124. kirjettä.
Espanjan laivasto laski maihin Sardiniaan elok. v. 1717. Heinäk. v. 1718 saapui espanjalainen laivasto myös Sisiliaan. Tähän aikaan piti Sisiliaa kuningaskuntanaan Savoijan herttua Victor Amadeus Utrechtin rauhassa v. 1713 tehdyn sopimuksen mukaan. V. 1720 pakotettiin hänet kuitenkin vaihtamaan tämä saari Sardiniaan.
Kreivi de L… oli kreivi de Lionne (kuollut v. 1708), Ludvig XIV:n ulkoministerin, markiisi Hugues de Lionne'in poika. Aikalaiset mainitsevat hänen viettäneen päivänsä Tuileries'n puutarhassa vetelehtiväin tyhjäntoimittajien ja uutistenmetsästäjäin seurassa. Niin kertoo esim. Saint-Simon muistelmissaan.
Rehabeamin neuvoskunnasta kts. 1. Kun. 12: 8.
Kuninkaan Puutarhan (Jardin du Roi) otti kuuluisa luonnontieteellinen kirjailija Buffon v. 1739 hoitoonsa, sitten kun sen oli v. 1633 pannut vaatimattomaan alkuun kasvitieteilijä Gyu de Labrosse. Buffon rikastutti sitä kaikkia luonnonvaltakunnan osia edustavilla kokoelmilla. V. 1793 siirrettiin sinne myös eläintarha ja avattiin samalla luonnontieteellinen kirjasto. Nykyään tunnetaan se nimellä Jardin des Plantes (Kasvitiet. puutarha). Virallinen nimi on Museum d'histoire naturelle.
131. kirje.
Kreikkalainen perimätieto kertoo kahdesta vedenpaisumuksesta, joista toinen sattui 19. vuosisadalla e.Kr. ja toinen 17. vuosisadalla e.Kr. Edelliseen liittyy Ogygesin ja jälkimmäiseen Deukalionin nimi samalla tavalla kuin Noan nimi juutalaiseen tarinaan.
132. kirje.