"Lähettäkää kirjeenne Mr Travers'ille. Sydämelliset terveiset äidilleni."
Vastaus tähän kirjeesen liitetään tähän, koska tämä on sopivin paikka sille, vaikka se tietysti tuli perille vasta muutamia päiviä myöhemmin kuin seuraavassa luvussa kerrotut kohtaukset tapahtuivat.
Sir Peter Chillingly, Bart., Kenelm Chillingly, Esq:ille.
"Rakas Poikani! Minä lähetän nyt pyytämäsi matkalaukun sinne, johon käskit sitä lähettämään. Minä muistan aivan hyvin Leopold Travers'in niiltä ajoin kun hän palveli kaartissa — hän oli hyvin kaunis ja hyvin hurja nuori mies. Mutta hänellä oli paljon enemmän järkeä kun yleensä luultiin ja hän seurusteli hienosti sivistyneissä piireissä; minä ainakin tapasin hänen usein ystäväni Campionin luona, jonka koti silloin oli etevimpäin henkilöiden kokouspaikka. Hänen käytöksensä oli miellyttävä ja vastoin tahtoansakin mieltyi häneen. Minä tulin hyvin iloiseksi kun kuulin, että hän oli nainut ja parantanut tapojansa. Tässä pyydän saada huomauttaa, että mies, joka on huonoihin seuroihin mieltynyt, tosin voipi naida, mutta harvoin parantuu sen kautta. Ja minä olisin iloinen, jos saisin tietää, että sinä sen kokemuksen kautta, joka sinulle maksoi viisineljättä puntaa, olet tullut siihen vakuutukseen, että olisit voinut käyttää aikasi paremmin kuin ansaitsemalla kaksi tahi vaikkapa kuusikin killinkiä päivässä päiväläisenä.
"Minä en ole tervehtänyt äitiäsi sinulta, niinkuin pyysit. Sinä olet saattanut minut hyvin valheelliseen asemaan sen henkilön suhteen, joka on toinen aihe sinun kummalliseen olemiseesi. Minä en voinut suojella sinua poliisin tiedustelemisista muuten kuin uskottelemalla vaimoani, että sinä olit mennyt ulkomaille Clairvillen herttuan ja hänen perheensä kanssa. Helppoa on sanoa valhe, mutta on hyvin vaikeaa saada sitä sanomattomaksi. Olisin kuitenkin hyvin kiitollinen jos sinä ilmoittaisit minulle milloin taas aiot palata oikeaan asemaasi rouvasväen ja herrasmiesten joukkoon. Minä en tahdo valhetta omalla tunnollani päivääkään enemmän kuin tarpeellista on estämään minua lausumasta toista.
"Siitä päättäen mitä sinä puhut Mr Bowles'in tutkimuksista ja hänen synnynnäisestä taipumuksestaan tieteelliseen tutkintoon, minä oletan, että hän on viisaudentutkija ammattiansa, ja minun tekisi mieleni kuulla hänen mielipidettänsä siveyden ensimmäisestä perusteesta, josta asiasta minä kolme vuotta olen ollut aikeissa kirjoittaa arvostelun. Mutta kun hiljan lu'in väittelyn siitä kahden etevän filosofin välillä, jossa toinen syyttää toista siitä, ettei hän häntä ymmärrä, olen päättänyt tällä erällä jättää peruste selittämättä.
"Sinä saatat minua vähäsen hämille, kun sanot, että hädin tuskin olet avioliitosta pelastunut. Jos sinä, lisätäksesi sitä kokemusta, jota olet lähtenyt saavuttamaan, päätät koettaa Mrs Chillinglyn vaikutusta hermoihisi, niin olisi hyvä, että vähää ennen antaisit minulle siitä tiedon, jotta voin edeltäkäsin ilmoittaa tämä asia äidillesi. Sellaiset pienet taloudenasiat kuuluvat hänen alueesensa; ja hän tulisi vallan mielettömäksi, jos Mrs Chillingly aivan odottamatta tulisi taloon.
"Tämä asia on kuitenkin liian totinen salliaksensa leikkipuhetta edes sellaistenkaan henkilöiden kesken, jotka niin hyvin ymmärtävät toisiansa, kuin sinä ja minä. Poikaseni, sinä olet hyvin nuori — sinä kuljeksit hyvin kummallisella tavalla ympäri maata — ja sinä epäilemättä näet matkallasi monia kasvoja, joihin voit luulla rakastuvasi. Sinä et voi pitää minua julmana tyrannina, jos minä pyydän sinua kunniasi kautta lupaamaan minulle ettet kosi yhtään nuorta ladya, ennenkuin ilmoitat asian minulle ja jätät sen minun tutkittavakseni ja pyydät minun suostumustani siihen. Sinä tunnet minua liian hyvin uskoaksesi että minä syyttä kieltäisin myöntymästä siihen, jos olisin vakuutettu siitä, että sinun onnesi olisi vaarassa. Mutta kun se, minkä nuori mies voi luulla rakkaudeksi, usein on vallan vähäpätöinen kohtaus hänen elämässänsä, on sitä vastoin avioliitto tärkein tapaus siinä; jos se yhdellä puolen voi käsittää hänen suurinta onneansa, voi se toiselta puolen tuottaa hänelle onnettomuuden. Rakkaani, paras ja kummallisin kaikista pojista, lupaa minulle tämä, niin pelastat minua kauheasta tuskasta, joka vaivaa minua kuin painajainen.
"Sinun suosiolauseesi korintekijän hyväksi tulee soveliaan aikaan.
Isännöitsijä pitää huolta tuollaisista asioista, ja pari päivää sitten
Green valitti, että hänen täytyy maksaa varsin suuri palkka sille
miehelle, joka koria tekee. Green kirjoittaa sinun hoidokkaallesi.
"Ilmoita minulle toimistani sen verran kuin sinun omituinen luonteesi sallii, jotta ei mikään vähentäisi minun luottamustani siihen, että se mies, jolle tapahtui se kunnia, että hän kasteessa sai nimen Kenelm, ei tule häpäisemään nimeänsä, vaan saavuttaa sen etevän aseman, jota ei Peterille suotu. — Sinun rakas isäsi."