"Muistutti lintua — hyvä! — linnulla on siivet."

"Aivan niin."

"Ja teistä oli niinkuin siivet, joista ette ennen tiennyt mitään, olisi lyöneet häkin seiniä vasten. Te olitte silloin vainuillenne uskollinen, rakas kumppanini — vainuillenne, joiden kautta käsitätte avaruuden ja taivaan. Rohkaiskaa mielenne — häkin ovi on piakkoin aukeava. Ja nyt minä, käytöllisesti puhuen, jäähyväisiksi annan teille tämän neuvon: teillä on vilkas ja tunteellinen henki, jonka olette sallinut teidän voimakkaan ruumiinne pitää kahleissa ja sorron alaisena. Antakaa tälle hengelle vapautta. Hoitakaa uutterasti tointanne: säännöllinen työ on hengelle hyvin tarpeellinen; mutta kehittäkää joutohetkinä niitä uusia ajatuksia, joita teidän kanssapuheenne miesten kanssa, jotka ovat tottuneet enemmän kehittämään henkeänsä kuin ruumistansa, on teissä herättänyt. Ruvetkaa lukuseuran jäseneksi ja harrastakaa lukemista. Viisas mies on sanonut: 'Kirjat laajentavat nykyisyyden lisäämällä siihen entisyyden ja tulevaisuuden.' Etsikää sivistyneiden miesten ja sivistyneiden naistenkin seuraa; ja kun olette vihoissanne jollekin, niin puhukaa hänen kanssansa — älkääkä lyökö häntä maahan; mutta ennen kaikkea, älkää antako sen vihollisen voittaa teitä, joka on teitä väkevämpi — Juopumuksen. Tehkää tätä; ja kun taas teitä tapaan, niin olette —"

"Oh, sir, tuletteko vielä minua tapaamaan?"

"Kyllä, jos me molemmat elämme, niin lupaan sitä tehdä."

"Milloin?"

"Katsokaa, Tom, meissä on kumpaisessakin jotain, jota meidän tulee koettaa kuolettaa itsessämme. Te kuoletatte sitä sen kautta, että olette tyynenä ja rauhaisena, ja minun täytyy kuolettaa sitä, jos voin, kuljeksimalla ympäri maata. Sentähden nyt olen matkoilla. Toivokaamme, että kumpainenkin olemme uusia ja parempia ihmisiä kuin nyt, kun vasta toisiamme kättelemme. Koettakaa te puolestanne parastanne, rakas Tom, ja Jumala olkoon teille armollinen."

"Ja Jumala teitä siunatkoon!" huudahti Tom innolla, ja kyyneleet vierivät salaamatta hänen sinisistä silmistänsä.

NELJÄSTOISTA LUKU.

Vaikka Kenelm lähti Luscombesta tiistaiaamuna, niin hän ei saapunut Neesdale Park'iin ennenkuin keskiviikkoaamuna, vähää ennen kuin päivälliskello soi. Hänen seikkailujansa tällä ajalla ei kannata tässä ruveta selittelemään. Hän oli toivonut tapaavansa laulajan, mutta hän ei häntä tavannut.