"Sitä en usko. Minä en kettuja ammu."
"Kaikissa tapauksissa me luultavasti tapaamme toinen toisemme Londonissa," sanoi Travers. "Minä luulen että pitkällisen maalla oleskelemisen jälkeen yksi tai kaksi säsongia vilkkaassa pääkaupungissa ovat terveellinen vaihtelu sekä hengelle, että ruumiille; ja nyt on jo aika, että Cecilia esitellään hovissa ja että hänen hovipukunsa mainitaan 'Morning Post' nimisen sanomalehden palstoissa."
Cecilia näytti olevan niin toimessaan teekeittimen takana ett'ei hän kuullutkaan tätä viittausta hänen debutiinsa.
"Minä tulen kaipaamaan teitä kauheasti," huudahti Travers sydämellisesti. "Minä vakuutan, että olette vallan siirtänyt minua tasapainostani. Teidän terävät lauseenne tulevat kaikuinaan minun korvissani kauan aikaa sen jälkeen kuin te olette mennyt."
Vaimon hameen ratina kuului äkisti teekeittimen takaa.
"Cissy," sanoi Mrs Campion, "saammeko milloinkaan teetä?"
"Suokaa anteeksi," vastasi ääni teekeittimen takaa. "Minä kuulen Pompejon (skotlantilaisen koiran) vinkuvan tiellä. He ovat sulkeneet sen portin ulkopuolelle. Minä tulen kohdakkoin takaisin."
Cecilia nousi ja lähti ulos. Mrs Campion astui hänen sijaansa teekeittimen ääreen.
"On oikein hassua, että Cissy on niin ihastunut tuohon kauhistavaan eläimeen," sanoi Travers kiivaasti.
"Sen kauheus on sen kauneus," vastasi Mrs Campion nauraen. "Mr Belvoir valitsi sen hänelle sentähden, että sillä on pisin selkä ja lyhyimmät jalat, mitkä hän on koiralla nähnyt koko Skotlannissa."