Kaksi päivää edellisen kirjan viimeisessä luvussa kerrotun keskustelun jälkeen, sai Travers, joka sattumalta aikoi Kenelm'in luona käymään, hänen palvelijaltansa kuulla, että Mr Chillingly oli lähtenyt London'ista vallan yksin eikä ollut antanut mitään tietoa mihin hänelle tulevat kirjeet olisi lähetettävät. Palvelija ei tiennyt mihin hän oli lähtenyt, eikä milloin hän palaisi.
Travers kertoi sattumalta tämän uutisen Cecilia'lle, ja tämä oli hiukan loukattu siitä, ettei Kenelm ollut hänelle kirjoittanut riviäkään Tom'in käynnistä. Hän arvasi kuitenkin että Kenelm oli mennyt Somers'ilaisia tervehtimään, ja että hän parin päivän kuluttua palaisi kaupunkiin. Mutta viikkoja kului, säsongi läheni loppuansa, eikä hän Kenelm Chillingly'stä nähnyt eikä kuullut mitään: hän oli kokonaan hävinnyt London'in seura-elämästä. Hän oli vaan kirjoittanut muutaman rivin palvelijallensa ja käskenyt hänen mennä Exmundham'iin ja odottaa häntä siellä, sekä lähettänyt pankki-setelin maksamattomien rätinkien maksamiseen.
Meidän täytyy nyt seurata sen omituisen olennon harhailevia askeleita, joka on tullut tämän kertomuksen sankariksi. Hän oli aamupuhteella, aikaa ennenkuin hänen palvelijansa oli noussut ylös, lähtenyt huoneestansa varustettuna repulla ja pienellä matkalaukulla, jossa oli — paitsi sellaisia vaatteita, joita hän luuli tarvitsevansa ja jotka eivät reppuun mahtuneet — muutamia hänen lempikirjojaan. Hän ajoi, nämä tavarat mukanansa, rattailla Vauxhall'in pysäyspaikkaan, toimitti matkalaukun lähetettäväksi Moleswich'iin, heitti repun selkäänsä ja astuskeli hiljakseen vielä unen helmoissa lepäävien etukaupunkien läpi, jotka ulottuivat kauas maalle, ennenkuin hän, vapaammasti hengittäen, kumpaisellakaan puolella valtateitä huomasi maalaisen viljelyksen merkkejä. Vasta kun hän oli jättänyt hauskan Richmond'in katot ja puut taaksensa, alkoi hän tuntea olevansa pääkaupungin häiritseväin vaikutuksien ulkopuolella. Vähäisessä ravintolassa, jossa hän viipyi suurusta syödäksensä, sai hän kuulla että vainioiden poikki kulki polku, josta virta näkyi, ja jota myöten hän voisi saapua matkansa päämaaliin; hän poikkesi siis valtatieltä, kulki mitä kauneimman kreivikuntamme kauneimman seudun läpi, ja saapui puolipäivän aikana Moleswich'iin.
TOINEN LUKU.
Tullessansa kauniin kaupungin valtakadulle, näki hän uhkean puodin oven ylipuolella nimen Somers kirjoitettuna suurilla kultakirjaimilla. Puodissa oli kaksi isoa, uhkeaa ikkunaa, jossa oli ainoastaan yksi iso ruutu; toisessa oli hyvin somasti järjestettyä kaikellaista paperikaupassa tavallista tavaraa, korko-ompelu-malleja y.m.; toisessa oli yhtä sievästi järjestettyjä kauniita koritöitä.
Kenelm astui kynnyksen yli ja näki kauppapöydän takana vanhan ystävänsä Jessien, joka oli kaunis kuin ainakin, mutta hänen kasvonsa osoittivat enemmän vakavuutta ja hän oli vartaloltansa tukevampi kuin ennen. Puodissa oli pari kolme ostajaa, joille hän myi tavaroita. Sillä välin kuin eräs nuori lady, joka oli istunut, lausui kovallaisella, mutta ystävällisellä ja miellyttävällä äänellä: "Älkää minusta välittäkö, — Mrs Somers — minä voin odottaa," lensi Jessie'n vilkas silmä muukalaista kohti, mutta liian sukkelaan voidaksensa hänen kasvojansa tuntea, jotka tämä kuitenkin käänsi pois ja alkoi koreja katsella.
Parin minuutin kuluttua toiset ostajat olivat ostoksensa toimittaneet ja lähteneet pois. Ja kauniin ladyn ääni kuului taas: "No, Mrs Somers, minä tahtoisin nähdä teidän kuvakirjojanne ja leikkikalujanne. Minä pidän pienet lapsenkemut tänään iltapuolella, ja tahtoisin saada ne niin iloisiksi kuin suinkin."
"Minä olen paikalla tai toisella tällä kiertotähdellä, tai ennenkuin minun monaadini viskattiin siihen, kuullut tämän äänen ennen," mutisi Kenelm. Sillä välin kun Jessie toi esiin leikkikalunsa ja kuvakirjansa, sanoi hän: "Minun on mieleni paha siitä, että teidän täytyy odottaa, sir; mutta jos mielitte koria katsella, niin voin kutsua mieheni tänne."
"Tehkää se," sanoi Kenelm.
"William — William," huusi Mrs Somers; ja hetken kuluttua, jolla aikaa hän ehti vetää takin päällensä, tuli William Somers puodin takaisesta huoneesta.