"Kuka on Leijona?"
"Leijona — holhojani, tietysti. Minä nimitin häntä Leijonaksi pienenä lapsena ollessani. Se tuli siitä että kerran eräässä hänen kirjassansa näin kuvattuna leijonan, joka leikki pienen lapsen kanssa."
"Ah! sen kuvan tunnen vallan hyvin," sanoi Kenelm hiljaa huoahtaen. "Se ei ole leijona, joka leikkii lapsen kanssa, se on lapsi joka hallitsee leijonaa, ja kreikkalaiset sanoivat lasta 'rakkaudeksi!'"
Tämä ajatus näytti menevän Lilyn käsitysvoiman yli. Hän viipyi vähän aikaa ennenkuin hän, vilpittömästi kuin kuuden vuoden vanha lapsi, vastasi:
"Nyt ymmärrän mistä se tuli että minä voin Blanchea hallita, joka muuten ei tahdo olla kenenkään ystävä — minä rakastan Blanchea. Tämä muistuttaa minua jostakin — tulkaa katsomaan kuvaa."
Hän meni seinän luo, jonka vieressä kirjoituspöytä oli, veti syrjään silkkisen esiripun pienestä sametti-puitteella varustetusta maalauksesta ja huudahti riemullisesti, osoittaen sitä: "Katsokaa! eikö se ole kaunis?"
Kenelm oli luullut saavansa nähdä maisemankuvaa tai laatukuvaa tahi mitä muuta tahansa paitsi sitä mitä hän näki — se oli Blanchen kuva, sen poikaisena ollessa.
Vaikkei aine itsessään ollut ylevää laatua, oli se kuitenkin maalattu miellyttävällä aistilla. Kissan-poika oli nähtävästi herennyt leikkimästä lankarullan kanssa, joka oli sen käpälien välissä, ja katseli nyt ahnain silmin peipposta, joka istui lähellä olevan pensaan oksalla.
"Ymmärrättehän," sanoi Lily, laskien kätensä Kenelmin käsivarrelle ja vieden häntä sille paikalle, josta hän luuli kuvan näkyvän parhaimmassa valossa; "tämä kuvaa sitä hetkeä, jolloin Blanche ensi kerta näkee linnun. Katselkaa tarkoin sen kasvoja; ettekö huomaa äkillistä hämmästystä — puoleksi iloa, puoleksi pelkoa? Se herkenee leikkimästä rullan kanssa. Sen ymmärrys — tai, niinkuin Mr Braefield sanoisi, sen 'vaisto' — on ensi kerta herätetty. Tästä hetkestä Blanche ei ole vaan kissan poikainen. Ja tarvittiin mitä huolellisin kasvatus opettamaan sitä ettei saanut tappaa pikku lintusia. Se ei milloinkaan tee sitä nyt, mutta minulla on ollut paljon vaivaa sen kanssa."
"Minä en, suoraan sanoen, voi nähdä kaikkea mitä te kuvassa näette; mutta minusta se näyttää olevan yksinkertaisesti maalattu, ja oli epäilemättä vallan Blanchen näköinen sen nuoruudessa."