Gordon epäsi. Hän tiesi vallan hyvin ett'ei hän ollut voittanut tytön sydäntä, vaikka hänellä ei ollut aavistusta siitä että se oli toiselle annettu. Ja hän oli kyllin viisas käsittämään, että se, joka sellaisissa asioissa kiirehtii, panee paljon alttiiksi.

"Ah!" sanoi hän, "minä en voi sanoin lausua kiitollisuuttani näin jalomielisistä sanoista, näin ilahuttavasta kehoituksesta. Mutta en ole vielä milloinkaan uskaltanut Miss Traversille lausua sanaakaan, joka olisi voinut edes valmistaa häntä pitämään minua kosijana. Ja minä tuskin luulen että minulla olisi kyllin rohkeutta koettaa päästä voitolle vaalissa, jos häneltä rukkaset saisin."

"No, menkää sitten ensin voittamaan vaalissa; mutta sanokaa kaikissa tapauksissa Cecilialle jäähyväiset."

Gordon lähti ystävänsä luota Miss Traversin tykö; hän oli vakaasti päättänyt puhua suoraan asiasta, vaan vähin kuulustella miten asiat olivat.

Heidän kanssapuheensa oli hyvin lyhyt. Gordon tutkisteli taitavasti alaansa ja tunsi että se oli hyvin epävakainen hänen astuttavaksensa. Etu, jonka isän suostumus tuotti, oli niin suuri, ettei sitä voinut tyhjäksi tehdä tyttären päättävä vastaus, joka ei sallinut kosimista, etenkin kun on kysymyksessä se, että köyhä aatelismies aikoo kosia rikasta tyttöä.

Gordon palasi Traversin luo ja sanoi suoraan: "Minä vien mukaani hänen onnentoivotuksensa niin hyvin kuin teidänkin. Siinä kaikki. Minä jätän kohtaloni teidän ystävälliseen huostaanne."

Sitten hän riensi pois jättämään jäähyväiset isännälleen ja emännälleen ja lausumaan moniaita sanoja Mrs. Cameronille, joka nyt jo oli hänen liittolaisensa, ja tunnin kuluttua hän jo oli matkalla Londoniin; matkalla hän kulki sen junan ohitse, joka vei Kenelmin Exmundhamiin. Gordon oli hyvällä tuulella. Hän oli mielestänsä yhtä varma siitä että hän saisi Cecilian, kuin siitä että hän pääsisi voitolle vaalissa.

"Minä en ole vielä milloinkaan pettynyt toiveissani, sentähden että aina olen koettanut tappiota välttää," sanoi hän itsekseen.

Syy Gordonin äkilliseen lähtöön herätti suurta liikutusta tässä pienessä piirissä; ainoastaan Ceciliaan ja Sir Peteriin se ei mitään vaikuttanut.

KOLMAS LUKU.