Cecilia: "Hän on nyt Englannissa ja täällä Londonissa."
Lady Glenalvon: "Te peloitatte minua! Kuka sitä teille kertoi?"
Cecilia: "Hänen isänsä, joka on hänen kanssansa. Sir Peter kävi eilen meillä ja puhutteli minua niin ystävällisesti."
Cecilia kääntyi toisaalle salataksensa kyyneleet, jotka olivat hänen silmiinsä nousseet.
Lady Glenalvon: "Tapasiko Mr Travers Sir Peterin?"
Cecilia: "Kyllä; ja minä luulen että jotain tapahtui heidän välillään, joka saattoi isäni puhuttelemaan minua — ensi kerran — miltei ankarasti."
Lady Glenalvon: "Hän puolsi Gordon Chillinglyn kosimista."
Cecilia: "Hän käski minun miettiä asiaa ennenkuin rukkaset annan.
Gordonin on onnistunut viehättää isääni."
Lady Glenalvon: "Niin on hän tehnyt minuunkin nähden. Te voisitte tietysti muiden kosijoidenne joukosta valita toisen, joka yhteiskunnalliseen asemaan ja varallisuuteen katsoen on häntä paljoa etevämpi, mutta koska jo olette niille rukkaset antaneet, oli Gordonilla vielä suurempi syy toivoa että hänen ansionsa pidettäisiin arvossa. Hän on jo saavuttanut aseman, jommoista paljas sääty ja paljas rikkaus ei voi saavuttaa. Kaikkiin puolueihin kuuluvat puhuvat paljon hänen parlamentaarisista ansioistansa. Häntä pidetään jo yleisessä mielipiteessä tulevaisuuden miehenä — tulevana ministerinä. Hän on nuori ja kaunis mies, hänen siveellinen luonteensa on moitteeton, ja hän on käytöksensä puolesta suora ja luonnollinen ja teeskentelemätön. Jokainen nainen voisi mieltyä hänen seuraansa; ja te, joka olette niin hyväpäinen ja sivistynyt, te, joka olette syntynyt korkeaan säätyyn yhteiskunnassa; teidän ennen kaikkia tulisi olla ylpeä siitä että saisitte ottaa osaa hänen rientojensa huoliin ja hänen kunnianhimonsa palkintoihin."
Cecilia (kovasti puristaen hänen käsiänsä): "Minä en voi, minä en voi.
Hän olkoon kaikkea mitä te sanotte — minulla ei ole mitään Mr
Chillingly Gordonia vastaan — mutta koko luontoni vastustaa hänen
luonnettaan, ja vaikkei olisikaan niin —."