»Sinä kaikkein viimeisenä saat kulunutta elämääsi soimata», Kalenus virkkoi odottaen vain sopivaa tilaisuutta purkaakseen raskaan taakkansa ja tuntien juuri tänä iltana tavallista suurempaa kammoa Arbakesta kohtaan, koska toisen alentuvainen äänensävy oli omansa sitä lisäämään — »sinä viimeisenä saat kulunutta elämääsi soimata. Sinulla on suunnattomat rikkaudet — järkkymätön terveys — onnellinen lempi — kulumattomat nautinnot — ja juuri tällä hetkellä kostonhimon riemu.»
»Tarkotat atenalaisen juttua. Niin, huomenna kohtalo hänet tuomitsee kuolemaan. Senaatti ei armahda. Mutta sinä erehdyt; hänen kuolemastaan ei minulla ole muuta iloa kuin että se vapauttaa minut kilpailijasta tavotellessani Ionea. En tunne muuta vihaa tuota onnetonta murhaajaa kohtaan.»
»Murhaajaa!» Kalenus toisti hiljaa ja jotakin tarkottaen ja tutkivasti tähystellen Arbakesta. Tähdet valaisivat kalpeina ja vakavina profeettansa ylpeitä piirteitä, mutta ne eivät huomanneet niissä mitään muutosta. Kalenus käänsi häveten silmänsä muuanne ja jatkoi nopeasti. »Murhaaja! Ei mikään vahinko, että häntä rikoksesta syytetään, mutta sinä tiedät ihmisistä parhaiten, että hän on viaton.»
»Selitä tarkemmin», Arbakes virkkoi kylmästi, sillä hän oli jo valmistunut kuulemaan varmaksi sen mitä oli aavistanut.
»Arbakes», Kalenus virkkoi alentaen äänensä kuiskaukseksi, »olin pyhässä puistossa kätkössä lehvistössä, joka ympäröi kappelia. Kuulin ja näin kaikki, mitä tapahtui. Näin aseesi lävistävän Apekideen sydämen. En moiti tekoa — se tuhosi vihamiehen ja uskonluopion.»
»Tiedät siis kaiken», Arbakes sanoi kuivasti. »Aavistin sitä. Olitko yksin?»
»Yksin!» Kalenus huudahti hämmästyen egyptiläisen mielenmalttia.
»Ja minkätähden olit kätkeytynyt tuona hetkenä puistoon?»
»Koska olin kuullut Apekideen kääntyneen kristinuskoon — koska tiesin, että hänen piti siellä kohdata rajuluontoinen Olintus — koska heidän siellä piti laatia valmiiksi suunnitelmansa paljastaakseen rahvaalle jumalattaremme pyhät mysteriat — olin siellä tehdäkseni heidän aikeensa turhiksi.»
»Oletko kenellekään kertonut mitä näit?»