Mutta vaimo, pitämättä hänestä lukua, läksi pakenemaan; silloin muutaman askeleen päässä lapsi, joka piti hänestä kiinni, pidätti hänet.
"Äiti, äiti!" hän huusi, "olen kipeä — en jaksa liikkua."
Vaimo seisahtui, vetäsi syrjään lapsen nutun ja, nähtyään sen kainalossa pelottavat paisumat, hyljäsi oman lihansa ja pakeni kiljaisten pitkin toria. Kiljaus soi kauan Adrianin korvissa, vaikkei hän nähnyt sen luonnotonta syytä, — äiti ei pelännyt pienokaisensa, vaan itsensä puolesta. Luonnon ääntä ei kuultu tuossa ruumiskaupungissa enempää kuin itse haudassa! Adrian ratsasti eteenpäin rivakkaammin askelin ja saapui vihdoin komean kirkon edustalle. Ovet olivat selki seljällään; hän näki sisällä joukon munkkeja (kirkossa ei ollut muita Jumalaa palvelevia ja nekin naamarit silmillä), jotka olivat kokoontuneet alttarin ympärille ja lauloivat virttä Miserere Domine. — Italian hurskaimpana pidetyn kaupungin herranpalvelijat seurakunnatta!
Nuori ylimys pysähtyi ovelle ja odotti, kunnes jumalanpalvelus oli päättynyt ja munkit astuivat portaita myöten kadulle.
"Pyhät isät", sanoi hän heille, "saanko pyytää teidän hyvyyttänne neuvomaan minulle suorimman tien Santa Maria di Pazzin luostariin?"
"Poikani", sanoi joku noista muodottomista haamuista, joitten näköisiä ne olivat kääriliinojen kaltaisissa viitoissaan ja omituisissa naamareissaan, "jatka matkaasi ja Jumala olkoon kanssasi. Mainitsemasi pyhä luostari lienee nyt rosvojen tai hurjehtijoitten hallussa. Abbedissa on kuollut ja moni sisarista lepää hänen vieressään. Muut nunnat ovat paenneet ruttoa."
Adrian oli kirvota hevosensa seljästä, ja hänen vielä tuijottaessaan paikallaan tuo kolkko kulkue jatkoi matkaansa pitkin autiota katua veisaten juhlallisella äänellä munkkivirttä:
"Kautta Äidin, Pojan on
Ota kuolon tehoton;
Anteeks' anna velkamme,
Miserere Domine!"
Toinnuttuaan kauhistuksestaan Adrian lähti munkkien jälestä ja heidän lopetettuaan värsynsä hän puhutteli heitä jälleen.
"Pyhät isät, älkää minua noin jättäkö. Kenties luostarissa tiedetään jotakin hänestä, jota etsin. Sanokaa, mitä tietä pääsen perille."