Colonnan kaksi seuralaista oli riisunut naamarinsa ja toinen heistä, joka häntä ensin oli puhutellut, pudistaen pitkät, sysimustat kiharansa kirkkailta, hymyileviltä silmiltään ja poskelta, jonka synnynnäinen oliivinkarva nyt keveästi punastui, kääntyi hänen puoleensa ennenkuin hän ennätti vastata tervetuliaisiinsa. "Herra ritari", sanoi hän, "nyt näette, mihin olen teidät vietellyt. Myöntäkää että tämä on hauskempaa, kuin kaupunki, jonka jätimme. Katselette minua kummastellen. Nähkää, kuningattareni, kuinka sanattomaksi hovinne herättämä ihmettely on saattanut uuden ritarimme; vakuutan että häneltä hyvästi sanat sujuivat, kun me olimme hänen ainoat puhekumppaninsa, olinpa vielä pakotettu käskemään häntä vaikenemaan."
"Oi, etkö vielä ole kertonut hänelle sen hovin tapoja ja syntyä, johon hän on saapunut?" virkkoi laakeriseppele.
"En, kuningattareni, arvelin että mikään kertomus, ei saavuttaisi tarkotustaan sellaisessa paikassa, kuin Florens parkamme nykyään on. Olen tehnyt tehtäväni ja ja luovutan hänet teidän suosioonne!"
Näin sanoen neito sipsutteli keveästi poispäin ja ryhtyi keikaillen silittelemään kiharoitaan marmorialtaan vienossa kuvastimessa, jonka vesi reunain yli sirisi nurmelle; tuon tuostakin veikistellen vilkaisten vieraasen ja ollen kylläksi lähellä kuullakseen kaikki mitä puhuttiin.
"Ensiksikin, signor", sanoi nainen, jota oli puhuteltu kuningattareksi, "salli meidän tiedustaa nimesi, arvosi ja syntymäpaikkasi."
"Signora", vastasi Adrian, "vähän saatoin aavistaa tulevani tänne vastaamaan itseäni koskeviin kysymyksiin; mutta mikä teitä miellyttää kysyä, siihen täytyy minun mieltyä vastaamaan. Nimeni on Adrian di Castello, olen roomalaisen Colonnan huoneen jäsen."
"Uljaan huoneen uljas pylväs!" vastasi kuningatar. "Mitä tulee meihin, joihin nähden uteliaisuutesi lienee herännyt, niin tiedä että me kuusi Florensin naista, joitten sukulaiset ja holhoojat joko ovat paenneet tahi kuolleet, päätimme vetäytyä tähän palatsiin, jossa, jos kuolema tulee, se tulee puolet hirmuistaan riistettynä; ja kun oppineet sanovat että murhe tuota kauheata tautia suosii, niin näette että olemme liittoutuneet murheen vihollisiksi. Kuusi herraa tuttavistamme on liittynyt meihin. Vietämme aikamme, olkoon se pitkä tai lyhyt, huvituksissa, joita satumme löytämään tai keksimään. Soitossa ja karkeloissa, iloisessa haastelussa ja hilpeissä lauluissa, sen verran näkymön vaihtelua tuon ohessa kuin nurmikolta siimekseen, lehtokujista suihkulähteen partaille, niin kuluu aikamme ja niin valmistumme rauhallisesti nukkumaan ja suloista unta näkemään. Kukin naisista on vuorostaan keijukaishovimme kuningattarena, niinkuin tämä päivä on minun osani. Yksi laki on valtiolaitoksemme perustuksena — mikään murhe älköön pääskö luoksemme. Tahtoisimme elää ikäänkuin tuota kaupunkia ei olisi olemassa, ja ikäänkuin (lisäsi ihana kuningatar keveästi huoaten) nuoruus, sulo ja kauneus kestäisivät ijän kaiken. Yksi ritareistamme lähti mielettömästi päiväksi luotamme, luvaten palata; emme ole häntä sen koommin nähneet: emme tahdo arvata, mitä hänelle on tapahtunut. Oli tarpeellista täyttää hänen paikkansa; heitimme arpaa, kuka etsisi hänelle sijaisen, se lankesi noille naisille, jotka — eivät toivoakseni mielipahaksenne — toivat teidät tänne. Uljas herra, selvitykseni on valmis."
"Voi, armas kuningatar!" sanoi Adrian taistellen ankarasti, vaikka turhaan, katkeraa pettymystään vastaan — "en voi jäädä teidän onnelliseen piiriinne; olen itsessäni lakinne rikkomus. Mielessäni on vaan yksi ainoa murheellinen ja levoton ajatus, jonka rinnalla kaikki hilpeys näyttäisi jumalattomalta. Etsin elävien ja kuolleitten joukosta olentoa, jonka kohtalosta olen tietämätön; ja vaan ihanan saattajani suusta kuulemani sanat saivat minun vietellyksi suruisesta toimestani tänne. Salli minun, armollinen signora, palata Florensiin."
Kuningatar katsahti närkästyneenä tummasilmäiseen Marianaan, joka vastaukseksi loi yhtä merkitsevän katseen ja sitten äkkiä astui Adrianin luokse, sanoen:
"Mutta, signor, jos sittenkin olisin sanojeni niittänen, jos kykenisin rauhottamaan sinua tiedolla, että terveenä ja turvassa on — on Irene."