"Mitä!" jupisi Montreal vaaleten ja nähtävästi pettyneenä. "Ainako minun noin hullusti käy!"
"Herra Walter de Montreal", sanoi vangittu, "olen jälleen vieraananne.
Näistä muuttuneista piirteistä tuskin enää tunnette Adrian di
Castelloa."
"Antakaa minulle anteeksi, jalo signor", sanoi Montreal nousten erinomaisen kohteliaana seisomaan, "palvelijoitteni hairahdus sai minun hetkeksi hämille. — Olen iloissani saadessani taasen puristaa kättä, joka on niin monet laakerit voittanut sittenkuin erosimme. Maineenne on tehnyt hyvää korvilleni. Hei!" jatkoi päällikkö läiskäyttäen käsiään, "katsokaa virvotuksia ja leposijoja tälle jalolle ritarille ja hänen seurueelleen. Signor Adrian, olen kohta luonanne."
Adrian poistui. Montreal, huolimatta neuvoskunnastaan, astui kiivain askelin teltissä edestakasin; sitten kutsuen upseerin, joka oli tuonut Adrianin, hän sanoi: "Kreivi Landau yhä vartioitsee solatietä?"
"Niin, kenraali!"
"Lähde sievään takasin — väjyjät viipykööt puoleen yöhön. Väärä kettu meni ritaan."
Upseeri lähti, ja pian sen jälkeen Montreal hajotti neuvoston. Hän kävi Adrianin luokse, joka oli majotettu hänen oman telttinsä viereiseen suojaan.
"Herrani", sanoi Montreal, "totta on että miehilläni on käsky pysäyttää jokainen, joka tavataan Florensiin vievillä teillä. Olen sodassa tuon kaupungin kanssa. Aivan toisellaista vankia odotin. Tarvitseeko minun lisätä että te miehinenne olette vapaat!"
"Otan kohteliaisuutenne vastaan, jalo Montreal, yhtä auliisti kuin se suodaan. Saanko toivoa saavani joskus palkita sitä? Mutta sallikaa minua kaikin kunnioituksin sanoa että, jos olisin tiennyt Suuren Komppanian olevan tällä kulmalla, olisin muuttanut suuntani. Kuulin että aseenne, (mielestäni hiukan kunniakkaammin) olivat suunnatut Malatestaa, Riminin tyrannia vastaan."
"Niin olivat. Hän oli viholliseni, mutta on alamaiseni. Voitimme hänet. Hän suoritti vapautensa hinnan. Ascanion kautta marssimme Siennaan. Kuudestatoistatuhannesta floriinista säästimme tuon kaupungin, ja nyt vaanimme kuin ukonpilvi Florensin päällä, joka uskalsi lähettää kurjan apunsa Riminin puolustajille. Marssimme ovat ripeät ja leirimme on vast'ikään pystytetty tälle tasangolle."