"Ettekö tekin tule?"
"Minäkö — rakas poika — minäkö!" sanoi vanha Colonna aukaisten silmänsä seljälleen niin ällistyneen näköisenä, ettei Adrian saattanut olla naurahtamatta oman kysymyksensä typeryyttä.
II Luku.
Kohtaus ja epäilys.
Kun Adrian palasi holhoojansa palatsista ja kuljeskeli Forumia kohden, hän aivan odottamattaan tapasi Raimondin, Orvieton piispan, joka ratsastaen vähäsen hevosensa seljässä ja kolmen tai neljän palvelijan seuraamana, pysähtyi äkkiä, huomatessaan nuoren ylimyksen.
"No, poikani! harvoinpa sinua saa nähdä, kuinka olet jaksanut? — hyvin kai? Vai niin, vai niin! Hauskaa kuulla. Voi! millaista elämää tämä on, Avignonin rauhallisiin huvituksiin verraten. Siellä kaikki, joilla on samat pyrinnöt, niinkuin meillä, samat harrastukset, deliciae musarum, hm, hm, (piispa ylpeili tilapäisistä lainasanoista, olivat ne sitten oikeita tai vääriä) helposti ja luonnollisesti yhtyvät. Mutta täällä me tuskin uskallamme liikkua talostamme, paitsi tärkeitten tapausten sattuessa. Mutta puhuessamme tärkeistä tapauksista ja muuseista, muistuu mieleeni hyvän ystävämme Rienzin kehotus saapumaan Lateraniin, sinä tietysti tulethan jotakin tuiki sokkeloista latinalaista kyhäystä aikonee selvitellä — niin olen kumminkin kuullut — sangen huvittavaa meille poikani — sangen."
"Se on huomenna", vastasi Adrian. "Kyllä varmaan — minä tulen sinne."
"Ja kuule, poikani", sanoi piispa, laskien ystävällisesti kätensä Adrianin olalle, "minulla on syytä toivoa että hän kaupunkilaisparoillemme muistuttaa riemujuhlaa jota vietämme vuonna viisikymmentä, ja saa heidät puhdistamaan tiet rosvoista puhtaaksi, se on välttämätön säädös ja pian toimeenpantava, sillä kuka tulee pattojansa anteeksi saamaan, jos on vaara tarjona yksin tein syöksyä voitelemattomana kiirastuleen? Oletkos kuullut Rienzin puhuvan — häh? aivankuin Cicero — aivan! No, taivas siunatkoon, sinua poikani, et jääne tulematta?"
"En, en jää tulematta."
"Odotappas — vielä sananen: saatat juuri selittää niille, joita tapaat, kuinka mukavaa olisi että kokous tulisi niin lukuisaksi kuin mahdollista, näyttää hyvältä, kun kaupungissa harrastetaan tieteitä."